Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Sarkkinen arvostelee elinkeinoministeri Mika Lintilän tapaa puhua työmarkkinoiden niin sanotusta kohtaanto-ongelmasta. Lintilän mukaan Suomessa olisi samanaikaisesti yli 300 000 työtöntä ja 100 000 avointa työpaikkaa.
”Kohtaanto-ongelma on osittain totta, mutta ministeri antaa väärän kuvan ongelman mittakaavasta”, Sarkkinen kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.
Lintilä sanoi Ylen haastattelussa, kiertäneensä maakunnat läpi, ja viesti on joka puolelta sama: on olemassa työvoimapula.
Sarkkinen toteaa, että työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimman työllisyyskatsauksen mukaan helmikuussa Suomessa oli 332 166 työtöntä työnhakijaa ja 63 839 avointa työpaikkaa. Esimerkiksi keskiviikkona huhtikuun 5. päivänä, työ- ja elinkeinotoimistoihin listattuja avoinna olevia työpaikkailmoituksia oli 18 397, joilla voidaan hakea samaan aikaan useampaa työntekijää.
”Kyse työpaikkojen puutteesta”
”Suurin osa paikoista saadaan täytettyä. Mutta kun samanaikaisesti avoimia työpaikkoja on paljon vähemmän kuin työttömiä, on selvää, ettei kaikille löydy työpaikkaa, eikä työttömyydessä ole kyse pelkästä kohtaanto-ongelmasta, vaan työpaikkojen puutteesta”, Sarkkinen kommentoi.
Puhumalla sadastatuhannesta avoimesta työpaikasta Lintilä luo Sarkkisen mukaan kuvaa, että maassa on valtaisa ongelma täyttämättömien työpaikkojen kanssa ja että työttömät eivät halua ottaa työtä vastaan.
”Onkohan puhe tarkoitushakuista pohjustusta puoliväliriiheen suunniteltaville työttömien kepittämistoimille?”
Hallitus pohtii myöhemmin huhtikuussa keinoja työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi. Lintilä sanoi Ylelle, että ne voivat olla esimerkiksi muuttokorvauksia tai pitemmistä työmatkoista johtuvien korvausten nostamista. Nyt laki velvoittaa ottamaan töitä vastaan enimmillään 80 kilometriä kotiovelta tai kolmen tunnin edestakaisen matkan etäisyydeltä.
Sarkkisen mukaan tietyillä aloilla ja alueilla kohtaanto-ongelma on todellinen. Tähän voitaisiin hänen mielestään puuttua esimerkiksi tukemalla työn perässä tapahtuvaa muuttoa ja toisella paikkakunnalla työskentelyä. Varsinkin pääkaupunkiseudulla kohtuuhintaisten asuntojen tarjonnan lisääminen tukisi työvoiman saatavuutta.
Myös työttömien omaehtoisen opiskelun helpottaminen ja aikuiskoulutuksen joustavoittaminen tukisivat työllisyyttä, Sarkkinen toteaa.
Hänen mukaansa on muistettava sekin, että osa täyttämättömistä työpaikoista jää täyttämättä heikkojen työehtojen takia.
”Ei ole mikään ihme, jos ihmiset eivät ota vastaan sellaista työtä, joka ei takaa riittäviä työtunteja ja elämisen mahdollistavaa palkkaa. Sellaiset työpaikat joutavatkin jäädä täyttämättä.”
Juttua korjattu 15.23. Tekstissä annettiin ymmärtää avointen työpaikkojen lukumääräksi 18 397, kun tämä viittaa avoinna oleviin työpaikkailmoituksiin, joilla voidaan hakea samaan aikaan useampaa työntekijää.