Mistä ihmiset turuilla ja toreilla puhuvat?
– Kaikki kysyvät sotesta, Auer vastaa.
– Sote on selvästikin pelottava uudistus, Auer tulkitsee äänestäjien tuntoja.
Oikeistohallituksen ihmisvihamielinen politiikka kauhistuttaa.
Hän itse toivoo, että sote nykyisenlaisena peruuntuu.
– Ja kun sote tehdään, sen on oltava parannus, ei heikennys, hän sanoo.
Ensimmäistä kertaa ehdolla olevat Helsingin vasemmistoliiton ehdokkaat kansoittivat viikko sitten torstaina Narikkatorin vaalikontin. Väkeä riitti, sillä pääkaupungissa puolueen 127:stä ehdokkaasta ensikertalaisia on reilusti yli puolet eli runsas 70. Kaikki uudet halukkaat eivät edes mahtuneet listalle. Tälle ilmiölle löytyi Narikkatorille saapuneilta selityskin:
– He ovat ”jytkyn” jälkeen tulleita. Perussuomalaisten halla-aholainen ajattelu kauhistuttaa ihmisiä samoin kuin oikeistohallituksen ihmisvihamielinen politiikka.
Helsinki poikkeaa ensikertalaisvahvuudellaan selvästi muusta maasta, ja myös isommista kaupungeista, kuten Turusta ja Tampereesta. Turussa ensikertalaisia on vasemmistoliiton sadasta ehdokkaasta noin 40 ja Tampereella puolet ehdokkaista. Koko maassa vasemmiston kuntavaaliehdokkaista arvioilta 44 prosenttia on uusia.
Työläisten tukena
Yksi uusista ehdokkaista kertoi yllättyneensä siitä, miten paljon ehdokkaita on kilpailemassa samoista äänistä.
– Ja kaiken lisäksi vielä samoilla vaaliteemoillakin, kun tuntuu, että olipa ehdokas vasemmistosta tai kokoomuksesta, niin tavoitteet ovat samoja. Näin ainakin vaalikentillä, hän jatkaa.
Jari Lampinen kertoo valinneensa vasemmistoliiton etsittyään puoluetta, joka ajaa työläisten asiaa.
– Kun ihmisiä sanotaan irti työpaikoilta, niin vasemmiston on oltava näiden ihmisten tukena.
Ehdokas Lampinen sanoo kannattavansa tasa-arvoa. Hän on vahvasti vähemmistöjen puolella kuten vasemmistoliittokin on.
– Ja olen iloinen veronmaksaja, hän lisää.
Ihmiset ja ympäristö
Vihreistä vasemmistoliittoon siirtynyt erityisopettaja Sirkka Ingervo saapui torille ensikertalaisena uuden puolueen ehdokkaana. Hän kertoo kantavansa huolta koulumaailman ilmiöistä.
– Esimerkiksi vuorotyötä tekevät perheelliset yksinhuoltajat tarvitsevat tukea arkeensa, hän sanoo.
Hän kertoo eräänkin yksinhuoltajan kyselleen, että pitääkö hänen lopettaa työnteko, kun lapsi aloittaa koulunkäynnin. Ingervo pitää tärkeänä, että näille pienille koululaisille turvataan lyhyen koulupäivän jatkoksi päivähoitoa.
– En halua lasten ja nuorten luokkayhteiskuntaa, Ingervo korostaa. Hänelle on tärkeää ihmisen ja ympäristön suojeleminen.
Suoraa demokratiaa
Sitoutumattomana vasemmiston ehdokkaana Bedro Aibeo tavoittelee kuntavaaleissa ennen kaikkea ei-suomenkielisten ja ei-ruotsinkielisten ääniä. Hän tekee vaalikampanjaansa englanniksi.
Aibeon keskeinen vaaliteemansa on suoraa demokratia eli nykyistä suoremman yhteyden luominen äänestäjien ja valtuutetun välille.
Ajatuksena on, että erityisen suorademokratiaohjelmiston avulla valtuutettu julkaisee valtuuston esityslistalle tulevat päätökset. Jokaiselle äänestäjälle tarjoutuu näin yhtäläinen oikeus esittää lisäinformaatiota omasta erityisosaamisestaan päätöksentekoa varten ja valtuutettu toimii valtuustossa viestinviejän roolissa.
Osallistuvaa budjetointia
Tamperelaisella Noora Tapiolla oli kolme syytä ehdokkuuteensa:
– Rakastan kotikaupunkiani hurjan paljon ja haluan että kaikki tuntevat olevansa tervetulleita tänne. Haluan tuoda politiikkaa lähemmäksi ihmisten arkea ja luoda uusia vaikuttamisen kanavia. Kolmanneksi näen tosi tärkeäksi että valtuustossa olisi myös meitä nuoria ja pienituloisia, joiden nahassa heti tuntuu, jos palveluista leikataan.
Uusilla vaikuttamisen kanavilla Tapio tarkoittaa muun muassa osallistuvaa budjetointia.
– Se tarkoittaa, että kun on budjetoitu johonkin asiaan rahaa, niin ne ihmiset, joiden elämään asia vaikuttaa, pääsevät vaikuttamaan, mihin raha tarkemmin kohdennetaan.
Tätä olisi Tapion mukaan hyvä käyttää esimerkiksi nuorten palveluissa. Hän viittaa nykyvaltuuston korkeaan keski-ikään.
– Yli 50-vuotiailla ei ole mitään käsitystä siitä, miten nuorten palvelut oikeasti pitäisi järjestää. Joten näen että sen vaikutusvallan pitäisi olla nuorilla itsellään, sanoo Tapio, joka on Tampereen ja Hämeen vasemmistonuorten puheenjohtaja.
”Maahanmuuttajat äänestämään”
Bosniasta kotoisin oleva, 22 vuotta Suomessa asunut Edina Bilajac haluaa ehdokkuudellaan edistää sitä, että maahanmuuttajat saadaan mukaan kuntapolitiikkaan. Hän korostaa monikulttuurisuuden tärkeyttä.
– Pakolaiset ovat voimavara, hän muistuttaa.
Bilajac on huolissaan siitä, että Helsingissä rasismista on joillekin tullut hyväksyttävää. Hän on itsekin saanut osansa rasismista.
– Kadulla on tultu sanomaan, että ”saatanan svedu”, vaaleahiuksinen ja ruskeasilmäinen Bilajac naurahtaa.
Hän harmittelee sitä, että vaikka maahanmuuttajavastainen porukka on pieni niin se on äänekäs.
Vuoden 2016 lähihoitajaksi nimetty Bilajac toivoo, että kaikki ei-suomalaiset käyttävät äänioikeutensa, jotta heidänkin äänensä kuuluisi päätöksenteossa..
– Se on tärkeää, sillä niin moni maahanmuuttaja kokee, että heillä ei olisi oikeutta vaikuttaa, Bilajac sanoo.
Li innosti mukaan
– Poliittinen päätöksenteko ja -kulttuuri on nyt niin sekaisin ja hullua ja eriarvoistavaa, että on pakko tehdä jotain itsekin eikä vaan marmattaa yksinään, sanoo turkulaisensikertalainen Juri Nummelin.
Hänet innosti Li Andersson mukaan. Aiemmin Nummelin koki puolueen vanhentuneeksi.
– Nyt vasemmistoliitossa vaikuttaa uusi sukupolvi, joka puhuttelee minua ja joka samalla kuitenkin on kiinnostunut laajemmista kansanjoukoista kuin kaltaisistani kulttuurialan työläisistä. Nyt on ymmärrystä siitä, mitä 2000-luvulla tapahtuu työelämässä ja miten se näkyy esimerkiksi kulttuurialalla.
Kuntapolitiikasta hän nostaa esille subjektiivisen päivähoito-oikeuden, jota Turussa ei rajoitettu.
– Se oli hyvä päätös. Siitä haluan ehdottomasti pitää kiinni, sanoo tietokirjailija Nummelin, jonka työn alla olevassa kirjassa esitellään 50 suomalaista kirjaa joista on tehty elokuva.
Keskitytään ihmiseen
Oululainen ensikertalainen Markus Lepinoja on vaalikampanjassaan korostanut asioiden tärkeysjärjestystä.
– Eli pitää keskittyä ihmiseen.
Hän kaipaa päätöksentekoon läpinäkyvyyttä. Se on erityisen tärkeää hänestä nyt, kun tehdään yksityistämis- ja liikelaitostamisratkaisuja.
Läpinäkyvyyttä voidaan lisätä tekemällä tarkat laskelmat valmistelussa olevan asian kustannusvaikutuksista. Nyt ratkaisut perustuvat hänen mielestään turhan usein puutteellisiin laskelmiin, jotka antavat väärän kuvan siitä, mikä on edullisin tapa tuottaa palveluja.
– Kunnassa pystytään kyllä tekemään sellaisiakin laskelmia ja ratkaisuja, jotka pitkässä juoksussa säästäisivät ja olisivat järkeviä, sanoo Lepinoja, joka on Oulun kaupungin työntekijät JHL -ammattiosaston puheenjohtaja ja varapääluottamusmies.
Leipätyökseen hän suunnittelee ja toteuttaa maahanmuuttajille alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontapalveluja Oulun kaupungin ESR-hankkeessa.
Varhaiskasvatus kuntoon
Porilainen Topi Maanavilja kertoo, että seurattuaan monta vuotta kuntapolitiikkaa sivusta, hänelle tuli olo, että nyt täytyisi päästä vaikuttamaan.
– Kun asiat eivät tunnut menevän niin kuin itse haluaisi, hän lisää.
Erityisesti Maanaviljaa kiinnostaa varhaiskasvatus. Näin jo pelkästään omien lastenkin vuoksi. Heistä tytär on päiväkodissa ja poika koulussa.
– Kouluja on kyllä lakkautettu, mutta muuten vielä on koulupalveluissa pelastettavaa. Luokkakoot pitää pitää maltillisina, jotta opettajat pystyvät keskittymään oppilaisiin.
Viime syksynä toteutettua opettajien lomautusta Maanavilja arvostelee. Lapset joutuivat tuolloin olemaan keskenään luokassa.
Porin korkea työttömyys huolettaa Maanaviljaa.
– Kaupungin tulee tietyssä määrin mahdollistaa työpaikkojen luominen. Pienyrittäjyyttä voitaisiin tukea ja tarjota yrityksille mahdollisuus perustaa toimipaikkoja, sanoo Bolidenin pääluottamusmiehenä toimiva Maanavilja.