Lindström tapasi maanantaina Uudenmaan ELY-keskuksen ja Rakennusliiton edustajia. Tapaaminen ei muuttanut ELY-keskuksen kantaa tarveharkinnan poistamisesta.
Kehitysmaiden halpatyövoima ei Uudenmaan rakennuksilla Lindströmin mielestä tarvita, koska Suomessa on työttömänä yli 10 000 rakentajaa. Lisäksi EU:n alueelta on saatavissa rakentajia.
Ovien avaaminen EU:n ulkopuoliselle työvoimalle perustuu arvioon työvoiman tarpeesta ja saatavuudesta. Tarveharkinnan poistaminen kuuluu ELYn toimivaltaan. Lindström ilmoittaa tiedotteessaan, että hän aikoo esittää tarveharkinnan siirtämistä ELY-keskuksilta ministerille.
Lindström aikoo tehdä esityksen toimivallan siirtämisestä maakuntauudistuksen yhteydessä. Uusi maakuntalaki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Uusien maakuntien on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2019 alussa.
“Jäitä hattuun virkamiehet”
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi pitää hyvänä ministeri Lindströmin puuttumista asiaan.
– Nyt olisi virkamiestenkin syytä laittaa jäitä hattuun ja jättää tekemättä tämä työlupalinjaus.
ELY-keskus on perustellut kantaansa sillä, että avoimet työpaikat työvoimahallinnon rekisterissä eivät täyty. Harjuniemen mukaan avoimia työpaikkoja on rakennuksilla melko vähän ja ne kyllä täyttyvät. Avoimista työpaikoista antaa väärän kuvan se, että vuokrafirmoilla on TE-toimistojen papereissa pysyvä haku päällä.
Harjuniemi muistuttaa, että työvoimahallinnon kortistot edustavat vain pientä osaa rakennusalan työmarkkinoista.
– Firmat voivat hakea työvoimaa TE-toimistojen kautta, mutta ne toimivat myös suoraan kortiston ohi.
Työvoimahallinnolla ei ole myöskään tietoa EU-maista tulevista rakentajista. He eivät kirjaudu työvoimahallinnon tilastoihin.
Rakennusalan yritykset eivät ole esittäneet tarveharkinnan poistamista.