Lehtikuva/Sergei Gapon

Niin sanotulla loislailla kuritetaan työttömiä.

Valko-Venäjän Minsk on Helsingistä linnuntietä yhtä kaukana kuin Rovaniemi, mutta sinne matkustaminen on kun tekisi aikamatkan 1980-luvun itäblokin maihin. Presidentti Aljaksandr Lukašenka on hallinnut maata itsevaltiaan ottein vuodesta 1994 politiikalla, johon kuuluu brežneviläistä sosialismia, populismia ja ripaus uusliberalismia.

Näistä ensimmäistä edustaa laki huollettavista, jota kutsutaan laajasti ”loislaiksi”. Neuvostoliitossa ”loisiminen” oli rikoslain pykälä, josta lähetettiin työpalveluun ja joskus vankilaan.

Valko-Venäjän loislaki koskee pääsääntöisesti kaikkia, jotka eivät ole maksaneet tuloveroa puoleen vuoteen ja jotka eivät ole opiskelijoita tai kotiäitejä. Lain piirissä olevat joutuvat maksamaan noin 230 euron suuruisen veron joka vuosi. Se on paljon, sillä talouskriisin seurauksena keskipalkat ovat laskeneet 400 euron alapuolelle.

Ukrainan kriisi teki Valko-Venäjästä EU:n liittolaisen.

Lama johtuu Venäjän talousongelmista, Valko-Venäjä kun on erittäin riippuvainen viennistä Venäjälle.

Työttömyys on varmaan lähemmäs 10 prosenttia, koska näin moni sai määräyksen maksaa veroa loislain nojalla. Media on kirjoittanut ainakin kahden veronalaiseksi joutuneen tehneen itsemurhan.

ILMOITUS

Laajimmat protestit sitten 1990-luvun

Laki säädettiin jo 2015 ja sen toimeenpano aloitettiin viime vuonna, joten kesti kauan ennen kuin protestit alkoivat. Ensimmäiset suuret mielenosoitukset järjestettiin 17. helmikuuta, tuolloin noin 3 000 protestoi Minskissä. Maaliskuussa viranomaiset kävivät aktiivisemmin mielenosoituksia vastaan.

Lauantaina 25. maaliskuuta vietettiin ”Vapauden päivää”, vuoden 1918 itsenäisyysjulistuksen vuosipäivää, joka on opposition suosima vaihtoehtoinen itsenäisyyspäivä. Yli 500 ihmistä otettiin Minskissä kiinni päivän aikana. Poliisi hyökkäsi myös ihmisoikeusjärjestö Vjasnan toimistoon ja otti kiinni 57 henkeä.

Suurin osa kaduilta siepatuista saanee 10–15 päivän vankeusrangaistuksen. Odotettavissa on erottamisia yliopistoista ja työpaikoilta.

Vajaan 10 miljoonan asukkaan Valko-Venäjällä muutaman tuhannen hengen mielenosoitus ei kuulosta suurelta, mutta se on paljon ajateltaessa seuraamuksia, joihin mielen osoittaminen voi johtaa.

Minskin lisäksi mielenosoituksia on ollut ainakin yhdessätoista pienemmässä kaupungissa. Vaatimukset ovat olleet laajempia kun pelkästään loislain kumoaminen, on vaadittu myös reaalitulojen heikentymisen loppua, veden ja sähkön hinnannousun jäädyttämistä, eläkeiän noston perumista ja vapaita vaaleja.

EU purkanut pakotteensa

Ensimmäisen protestin kutsuivat koolle vuoden 2010 presidentinvaalien ehdokkaat Uladzimir Njakljajeu ja Mikalai Statkevitš. Viime lauantain mielenosoitukselle riitainen oppositio ilmoitti kolme eri kokoontumispaikkaa, mutta johtajat katosivat jo edellisenä päivänä (sittemmin kaikki on löydetty eri putkista).

Siinä missä Venäjän viime sunnuntain mielenosoitukset olivat eräänlainen Aleksei Navalnyin vaalikampanjan lähtölaukaus, Valko-Venäjän mielenosoituksilla ei ole yksittäistä johtajaa, eikä niillä välillä ole ollut minkäänlaista johtoa. Osa mielenosoituksista on ollut anarkistien järjestämiä, esimerkiksi Brestissä 5.3., joka keräsi noin tuhat osanottajaa.

Protestiliike nousi siitä huolimatta, että Eurooppa on jättänyt Valko-Venäjän opposition oman onnensa nojaan. Ukrainan kriisi teki Valko-Venäjästä EU:n liittolaisen. Lukašenkalle liittolaisuus on tarpeen, koska Valko-Venäjä on Venäjän laajentumispyrkimysten luonnollinen kohde.

Lukašenka vapautti poliittiset vangit ja soi vuoden 2016 parlamenttivaaleissa oppositiolle 2 paikkaa alahuoneen 110:stä.

Vasemmistopuolue oli opposition kolmanneksi menestynein, mutta se jätettiin ilman paikkoja.

Näiden myönnytysten seurauksena EU kumosi Valko-Venäjälle asetetut pakotteet.

Valko-Venäjä on myös tärkeä pakolaisten kauttakulkumaa. EU on tehnyt Valko-Venäjän kanssa samanlaista yhteistyötä pakolaisia vastaan kuin Turkin kanssa. EU-komissio on rahoittanut pakolaisleirien ja säilöönottokeskusten rakentamista Valko-Venäjällä 7 miljoonalla eurolla.

Protestit johtivat harvinaiseen voittoon

Mielenosoitusten laajuus on saanut presidentti Lukašenkan varpailleen. Maaliskuun 9. päivänä hän ilmoitti, että loisveron kerääminen edelliseltä vuodelta lopetetaan, ja tänä vuonna maksuaikaa on lokakuun alkuun saakka.

Valko-Venäjän olosuhteissa harvinainen voitto ei kuitenkaan saanut mielenosoituksia loppumaan, koska tyytymättömyyden syy ei ole vain loisvero, vaan myös talouden umpikuja ja autoritaarinen hallinto.

Todennäköisesti Lukašenka saa tämän protestiaallon nujerrettua, mutta odottamaton, spontaani ja laaja liike osoittaa, että Valko-Venäjän yksinvalta kaatuu ennen pitkää.