Globalisaation kohtaama vastarinta näyttää olevan suurinta siellä, missä talous kehittyy suotuisasti ja myös missä on turvaa tuottava hyvinvointivaltio.
Tutkimukset osoittavat globalisaation vaikuttaneen työllisyyteen ja reaalipalkkoihin kuitenkin melko vähän. Isompi vaikutus on työvoiman tarvetta vähentävällä teknologialla, jonka torjumisessa ei ole järkeä. Finanssikriiseissä taas on pelastettu pankkeja mutta ei työpaikkoja. Yritykset ovat irtisanoneet työntekijöitään sankoin joukoin, vaikka osingot ovat ennätyksellisiä.
Suhtautuminen globalisaatioon on Suomessa ja muissa Pohjoismaissa paljon myönteisempää kuin Yhdysvalloissa tai Britanniassa siitä huolimatta, että etenkin Suomessa on korkeampi työttömyys.
Pohjoismaissa on kattava sosiaaliturva, ja kriisin iskiessä viranomaiset helpottavat työttömäksi joutuneiden sopeutumista. Britanniassa sosiaalimenoja on jo vuosia leikattu, ja Yhdysvalloissahan sosiaaliturva on ollut aina niukkaa.
Protektionismi ja eristäytyminen lietsovat vain vastakkainasetteluja. Ne eivät luo uusia työpaikkoja eivätkä edistä tasa-arvoa. Suomen kaltaisen pienen maan kannalta kansainvälisyys on itsestäänselvyys.
Tauno Hovirinta
Turku