Joidenkin mielestä kevään vaaleissa ei pitäisi lainkaan keskustella sosiaali- ja terveyspalveluista, koska ne viedään pois kunnilta vuoden 2019 alussa. Tai ainakin näin ehdotetaan lakiesityksessä, joka on annettu eduskunnalle 2. maaliskuuta.
Radikaalissa esityksessä on mittaa 1003 sivua. Kansalaiselle on helpotus, että esitystä ruoditaan edustuksellisen demokratian rattailla. Sitten on vain valittava, keneen kyydissä olevaan edustajaan uskoo ja luottaa.
Hankolainen Birgitta Gran on sosiaali- ja potilasasiamies, joka on harrastanut parikymmentä vuotta politiikkaa Vasemmistoliiton riveissä. Sotepalveluiden siirtäminen maakunnille vaikutti aluksi kelpo ehdotukselta.
Hankolainen Birgitta Gran on sosiaali- ja potilasasiamies, joka on harrastanut parikymmentä vuotta politiikkaa Vasemmistoliiton riveissä.
– Tavoite oli hyvä. Saadaan tasa-arvoisia palveluja ja parempi integraatio sosiaali- ja terveyspalvelujen välille ja myös erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välille. Laajempi pohja antaa uusia mahdollisuuksia myös kuntoutukseen.
– Mutta sitten ratkaisuun sisällytettiin monimutkainen valinnanvapaus, joka ajoi kaiken yli. Lisäksi esitettiin yhtiöittämispakkoa. Silloin ajattelin, että tuollaisessa en halua itse olla töissä, enkä halua olla siellä myöskään potilaana tai asiakkaana, Gran kuvailee. Hänen mielestään pitäisi palata alkuperäisiin asetelmiin, integraatioetujen etsintään.
Huimaavia kaavioita
On mahdollista, että ratkaisusta voi seurata paljon pahempi sekasotku kuin toimeentulotuen siirtämisestä Kelaan.
– Oliko Kelasiirron takana tukien piiloleikkaus? Ihan huimaa, kun näkee kaavioita siitä, miten tuki nykyisin teoriassa järjestetään, Gran toteaa.
Hänen mukaansa on selvää, että toimeentulotuen tarve kasvaa, jos työllisyystuista leikataan, kuten on jo tehty.
– Kukaan ei elä ilman rahaa, sitä täytyy olla edes vähän. Ei ole järkevää, että toiset tekevät työtä täydellä teholla ja melkein tappavat itsensä työllä, kun taas toiset jätetään ihan ulkopuolelle. Toisilla on aivan liikaa, mutta monilla ei ole yhtään.
Satamainvestoinnit hyväksytään
Hangossa työllisyystilanne on hieman kohentunut. Suomen eteläisimmällä satamalla menee hyvin. Kaupunki kehittää myös keskustasta noin 20 km päässä sijaitsevaa Koverharin aluetta ja satamaa, jotka se osti konkurssiin menneeltä terästehtaalta.
– 1990-luvun laman aikana kysyttiin, investoiko kaupunki liikaa satamaansa. Nykyisin kritiikkiä ei enää juuri kuule, itsekin satamayhtiön hallituksessa toimiva Gran kertoo.
Vuoden 2017 talousarvion mukaan sataman tavoitteena on, että yhtiön tulos ennen veroja on vähintään 5 prosenttia liikevaihdosta.
Hangolla on voimakas teollinen lähimenneisyys. Kaupunki oli Karkkilan ohella Uudenmaan teollistunein kunta. Osa tehtaista on sulkenut ovensa, mutta paljon on vielä jäljellä: muun muassa Visko, Genencor, Helkama, Fermion, Manner, Saunatec ja Forcit. Työpaikkoja on yli oman tarpeen ja Hangossa käydäänkin töissä lähikunnista.
Teollisuutta on vielä, mutta valtio on vetäytynyt Hankoniemen kärjestä. Valtio on vienyt pois lähes kaiken mikä on vietävissä: poliisin, TE-toimiston, verotoimiston, Russarön varuskunnan. Tulli vielä on ja Kelan toimisto auki kahtena päivänä viikossa.
Liikuntaa ja kulttuuria
Moni asia on kuitenkin hyvin 8 700 asukkaan kaupungissa. Esimerkiksi päivähoito eli varhaiskasvatus on Birgitta Granin mukaan hyvässä mallissa. Subjektiivinen päivähoito-oikeus säilyi Vasemmistoliiton aloitteesta.
Liikuntaan on panostettu. Alakoulun lähellä on upeat kentät sekä kuntoilupuisto ja skeittialue. Harrastuksiin ei tarvita isoja rahoja: kaupunki ei peri tilavuokria alle 18-vuotiaiden harrastustiloista.
Oman haasteensa palveluille antaa kaksikielisyys. Suomenkielisiksi tunnustautuu 54 prosenttia asukkaista, ruotsinkielisiksi 42,5 prosenttia. Lukiot ovat pieniä: suomenkielisessä lukiossa on 55 oppilasta, ruotsinkielisessä 53.
– Lukioista pidetään kiinni kynsin hampain, koska kaupungissa ei ole muuta toisen asteen koulutusta, Birgitta Gran toteaa.
Ruotsinkielisillä on opinahjoja lyhyen junamatkan päässä Tammisaaressa ja Karjaalla, mutta suomenkielisten lähin ammattioppilaitos on Lohjalla, jonne on pitkä matka ja ja heikot bussiyhteydet.
Suomen- ja ruotsinkieliset alakoululaiset opiskelevat samassa koulurakennuksessa keskustassa. Yläasteet ja lukiot ovat erikseen, mutta niillä on yhteisiäkin kursseja.
Kansalaisopistossa on paljon kaksikielisiä kursseja.
– Kulttuurin merkitykseen on uudestaan herätty. Kulttuuri eli kirjasto, museo ja kansalaisopisto saivat pitää oman lautakunnan eikä niitä upotettu sivistyslautakuntaan. Ilahduttaa, että kulttuuri säilyi omana alueenaan, Gran sanoo.
Sisällissota lääkäripalveluista
Kulttuurista on kiistelty leppoisasti, mutta takana on ikävämpiäkin taisteluita. Terveyspalveluissa koettiin sisällissota, kun suuret puolueet halusivat erottaa johtavan lääkärin, joka oli jo onnistunut haalimaan kaupungille kollegoita virkoihin. Nykyisin lääkärinvastaanottoa hoitaa Attendo, joka sai vuokrata kaupungilta myös vastaanoton muun henkilöstön.
Hangon valtuustossa on vuosien ajan vallinnut ”kauhun tasapaino”. Hangon isoilla eli SDP:llä ja RKP:llä on ollut lähes yhtä paljon paikkoja ja Vasemmistoliitto sekä Kokoomus ovat olleet melko tasaväkisiä.
Ei saa kadota tietokoneeseen
Sosiaaliasioiden yleisneuvontaa pitäisi Granin työtuntuman mukaan kohentaa monessa kunnassa. Ennen oli toimistoja, joissa pääsi virkailijoiden puheille. Oli paremmin puhelinaikojakin. Nyt vastaajaihmiset ovat kadonneet eri suuntiin ja tietokoneiden syövereihin. Eniten apua tarvitseva jää helposti täysin avusta paitsi.
Kaavoitukseen taas tarvittaisiin kunnon dialogia, vuoropuhelua varhaisessa vaiheessa esimerkiksi ympäristöyhdistyksen ja kaupungin välillä. Hangon upea luonto on matkailuvaltti: kalliot, 30 kilometriä hiekkarantaa, kansallinen kaupunkipuisto, runsas linnusto ja valo, liki 7 kilometrin mittainen uusi luontopolku Uddskatanille, Suomen eteläisimpään niemenkärkeen.
Kumouksesta pian kokopäiväistä
Kansaa kohahduttava aihe on luksusasuntojen ja kylpylän rakentaminen keskeiselle Tehtaanniemen alueelle. Uimahallia tai kylpylää on yritelty Hankoon useaan otteeseen, mutta nyt hanke näyttää vihdoin toteutuvan. Kahden ihmisen uimiseen oikeuttava osake maksaa 12 000 euroa.
Ahvenanmaalaissyntyinen hankolaisvaltuutettu uskoo, että uimaan pääsee vielä vähemmälläkin rahalla. Käyttökustannusten kattaminen kiinnostanee sijoittajia. Gran uskoo sijoittajien sopeutuvan myös ajatukseen, että venesatamassa säilyy ”aitohankolaisten” suosima terassiravintola.
– Hanko on sen verran pieni, ettei meillä ole erilaisia alueita erilaisille ihmisille, vaan on tultava toimeen kaikkien kanssa, hän toteaa.
Birgitta Gran pyrkii taas valtuustoon, mutta palkkatyön hän aikoo lopettaa vuoden päästä. Eläkkeellä kiinnostaa ainakin luontoretkeily. Plus vaikuttaminen.
– Olen ilmoittanut, että rupean eläkeläisenä vallankumoukselliseksi kokopäiväisesti, koska osa-aikaisuus ei enää riitä. Rkp:stäkin pidettiin ideaa hyvänä, hän kertoo.