Pohjois-Suomessa on alullaan miljardien sijoitukset selluloosan ja biopolttoaineiden valmistamiseen. Torniossa on jaloterästehdas, joka tarvitsee jatkuvasti tuotantoonsa pienen ydinvoimalan tuoton verran sähköä. Uudessakaupungissa uumoillaan valtavasta sähköautojen tuotannosta. Kuluvan vuoden tammikuun alku oli pakkasta, ja sähköä piti tuoda jokaisesta mahdollisesta ilmansuunnasta, jotta toiminta säilyi. Naapureilta saatu erittäin kallis sähkö piti töpselit täysinä. Ilmatieteen laitos ennusti kovaa pakkasta etenkin eteläiseen Suomeen.
Uudet investoinnit iskevät kovasti Suomen energiataseeseen jo rakennusvaiheessa ja valmistuttuaan. Onneksi tulossa on lisää sähköä Teollisuuden voiman Eurajoen Olkiluodon ydinvoimalasta. Tuotannon arvioidaan alkavan vuoden 2018 lopussa. Fennovoiman Hanhikiven voimalaitoksen arvioidaan tuottavan sähköä ja lämpöä vuoden 2024 lopulla. Voimaloiden yhteisteho on 3 000 megawattia. Niiden teholla Suomen pitäisi muuttua omavaraiseksi sähköntuotannossa.
Euroopan unionin kunnianhimoiset ilmastonpelastustoimet ovat tulleet pohjoiselle Suomelle kalliiksi. Siellä ilmeisesti arvellaan koko Euroopan kuuluvan samaan ilmastovyöhykkeeseen Saksan kanssa. Puhutaan pohjoisesta ulottuvuudesta, mutta vähemmän siitä, mitä se lämmityksen kannalta merkitsee. Pientaloissa on täällä uunit, joilla säädellään lämmitystä. Niillekin suunnitellaan päästörajoituksia. Ne tuntuvat hölmöiltä haja-asutusalueilla.
Eelis Pulkkinen
Ylitornio