Tiina Prittinen

Sisäministeriö ydinvoiman vastustajista

Ydinvoiman vastaisessa liikehdinnässä ilmeni vuonna 2015 väkivaltaiseen ekstremismiin liittyvää toimintaa. Fennovoiman uuden ydinvoimalahankkeen vastustajat aloittivat keväällä 2015 protestikampanjan Pyhäjoen Hanhikivellä. Mielenilmausten seurauksena kirjattiin useita kymmeniä rikosilmoituksia, joista valtaosassa ei kuitenkaan ole kyse väkivallasta. Väkivaltaiseen ekstremismiin liittyviä rikosepäilyjä kirjattiin 8 rikosilmoitukseen yhteensä 12 kappaletta.

Kaikki edellä mainitut teot ovat tapahtuneet Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalla tai sen läheisyydessä. Rikokset ovat kohdistuneet ydinvoimalahankkeen parissa työskenteleviin henkilöihin. Pahoinpitely- ja vastustamisrikoksissa asianomistajia on muun muassa lyöty, potkittu, kaadettu maahan ja vastustettu fyysisesti kiinnioton estämiseksi. Laittomissa uhkauksissa asianomistajia on uhattu metallisella astalolla lyömisellä ja tappamisella. Osaan tapauksista on liittynyt myös muita rikoksia, kuten varkaus ja vahingonteko.

Lähde: Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsaus 1/2016.

Pyhäjoella ja Olkiluodossa mieltä osoittaneet kertovat väkivallasta aktivisteja kohtaan.

Sisäministeriön viime viikolla julkaisemaa väkivaltaisten ääriliikkeitten tilannekatsausta seurannut uutisointi on niputtanut yhteen uusnatsit sekä Pyhäjoen ydinvoiman vastustajat.

Kansalaisjournalismi ja blogit luovat toista kuvaa: väkivaltaisiin toimintamalleihin sortuvat työkoneiden käyttäjät, poliisit ja vartijat. Hanhikivenniemellä protestoineita aktivisteja on raahattu maata pitkin, yritetty sahata puuta, johon aktivisti on kiivennyt, yritetty tiputtaa koneiden päältä, väännetty raajoja, murjottu poliisiautoon, tökitty ja kiristetty tiukkoihin käsirautoihin. Rekoilla on yritetty ajaa päälle.

ILMOITUS

Tilannekuvauksien mukaan poliisin ja vartijoiden voimankäyttö on usein ylimitoitettua. Monissa puheenvuoroissa peräänkuulutetaan journalismin puolueettomuutta. Poliisin tiedotteita on julkaistu vailla kritiikkiä.

Väkivallatonta vaikuttamista

Noora Ojala oli vuonna 2012 Olkiluodon teitä sulkeneessa tapahtumassa mediapajan vetäjänä.

– Kansalaistottelemattomuus on väkivallaton vaikuttamisen muoto. Luodaan kuvaa, että väkivallaton kansalaistottelemattomuus olisi valtiolle jotenkin vaarallista. Päinvastoin, se on demokratian ylläpitämiseksi välttämätöntä: viimeinen keino osoittaa mieltä, hän kertoo.

– Poliisin olisi huolehdittava turvallisuudesta, ei käyttää rankaisevia toimia. Esimerkiksi on sullottu kiinniotettuja ahtaasti selliin ja iäkkäämmille ihmisille ei ole tarjolla vettä tai patjoja alustaksi.

Liikettä ajetaan marginaaliin

Leirille osallistuneen Eleonoora Karttusen mukaan on huolestuttavaa, jos ei tehdä eroa rasististen liikkeiden ja oikeudenmukaisuutta tavoittelevan toiminnan välillä.

– Ydinvoiman vastaiselta toiminnalta pyritään viemään hyväksyntä kriminalisoimalla ja marginalisoimalla siihen ryhtyviä, Karttunen toteaa.

Hänen mukaansa on iso ongelma, että aktivisteja kohtaan harjoitetusta väkivallasta ei rangaista.

– Poliisikin todisti Pyhäjoella useita tilanteita, joissa aktivistien päälle yritettiin ajaa. Esimerkiksi syksyllä 2015 järjestetyssä kasitien mielenosoituksessa poliisi ei ohjannut liikennettä, vaan antoi toiminnallaan paikallisten autoilijoiden ymmärtää, että aktivistien päälle voi ajaa huoletta poliisin valvonnassa, hän väittää.

Poliisi käytti projektiiliaseita, etälamauttimia ja sumuttimia keväällä 2016 Reclaim the Cape -toimintaviikon yhteydessä. Leea Parhiala oli tuolloin leirillä.

– Hanhikiventien blokkaajia riuhdottiin aiheuttaen käsiin vammoja. Voimasuhteet olivat naurettavat poliisien ollessa täysissä mellakkavarusteissa. Myöhemmin seurasi leirin häätö, minkä jälkeen pelkkä paikkakunnalla liikkuminen olisi voinut johtaa putkareissuun. Tämä vaikutti täysin mielivaltaiselta poliisin puolela. Tällainen toiminta kertoo demokratian rapistumisesta.

”Todellinen väkivalta muualla”

Suurin osa mielenosoituksista sujuu rauhallisesti. Niin oli myös vuosikymmeniä sitten, vaikka joitakin protestoijia murjottiin fyysisesti silloinkin. Olli Tammilehto on toimi ydinvoiman vastaisessa liikkeessä jo 1970-luvulla ja muistelee tulleensa kiinniotetuksi ydinvoimala-alueelta vuonna 1988.

– On tekopyhää paheksua joidenkin aktivistien harjoittamaa pienimuotoista väkivaltaa, jos samanaikaisesti hyväksytään väkivallan äärimmäinen muoto, ydinaseet: tuetaan venäläistä ydinaseyhtiötä Rosatomia ja hivuttaudutaan USA:n ydinasesateenvarjon alle, hän toteaa.

– Yliopistojen tai yhteiskunnan heikompien sijasta eliittivalta antaa varat turvattomuutta lisäävien asekauppojen kautta väkivaltateollisuudelle.

Itäisen Euroopan maissa kansalaisjärjestöt joutuvat ankaran painostuksen kohteeksi. Esimerkiksi venäläinen ihmisoikeusaktivisti Nadezhda Kutepova on maanpaossa Ranskassa. Hän on vainon kohteena tehtyään pitkään järjestötyötä Majakin saastuttamalla kotiseudullaan.

Aiheeseen liittyviä blogeja:
http://tutkijanihmemaa.blogspot.fi/2016/05/median-ja-poliisin-kulissiviestinnan.html
http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216392-toimittajien-ei-ole-pakko-tehda-poliisin-toita
http://maanystavat.fi/blogit/pyhajoki-kuohuu
https://fennovoima.no.com/fi/

Artikkeleja ulkomailta:
http://apjjf.org/2011/9/52/Nishioka-Nobuyuki/3669/article.html
https://www.theguardian.com/world/2015/oct/20/russia-activist-flee-nuclear-tv-witch-hunt

Sisäministeriö ydinvoiman vastustajista

Ydinvoiman vastaisessa liikehdinnässä ilmeni vuonna 2015 väkivaltaiseen ekstremismiin liittyvää toimintaa. Fennovoiman uuden ydinvoimalahankkeen vastustajat aloittivat keväällä 2015 protestikampanjan Pyhäjoen Hanhikivellä. Mielenilmausten seurauksena kirjattiin useita kymmeniä rikosilmoituksia, joista valtaosassa ei kuitenkaan ole kyse väkivallasta. Väkivaltaiseen ekstremismiin liittyviä rikosepäilyjä kirjattiin 8 rikosilmoitukseen yhteensä 12 kappaletta.

Kaikki edellä mainitut teot ovat tapahtuneet Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalla tai sen läheisyydessä. Rikokset ovat kohdistuneet ydinvoimalahankkeen parissa työskenteleviin henkilöihin. Pahoinpitely- ja vastustamisrikoksissa asianomistajia on muun muassa lyöty, potkittu, kaadettu maahan ja vastustettu fyysisesti kiinnioton estämiseksi. Laittomissa uhkauksissa asianomistajia on uhattu metallisella astalolla lyömisellä ja tappamisella. Osaan tapauksista on liittynyt myös muita rikoksia, kuten varkaus ja vahingonteko.

Lähde: Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsaus 1/2016.