Lehtikuva/Vesa Moilanen

Eduskunnan aloittaessa kevätkauden istuntonsa pääministeri Juha Sipilä kertoi valtion velan pienentymisestä, kilpailukykysopimuksen myönteisistä vaikutuksista maan talouteen ja pitkäaikaistyöttömyyden kääntymisestä laskuun.

Eduskunnan keskustelussa ilmeni, lähinnä vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen ansiosta, että Sipilän edellä mainitut myönteiset uutiset olivatkin todellisia uutisankkoja. Pääministeri unohti mainita, että valtion kassasta putsattiin 1,3 miljardia ja kertaluonteisia eriä tuli 700 miljoonaa ennakoitua enemmän vuodelta 2015. Näihin asioihin ei nykyisen hallituksen toimilla ole mitään osuutta.

Sipilän väite pitkäaikaistyöttömyyden laskusta oli myös virheellinen. Pitkäaikaistyöttömiä olikin tammikuussa 3 800 enemmän kuin vuosi sitten. Tietoisesti tai erehdyksessä annetut virheelliset tiedot tuntuvat erikoisilta. Erityisesti kun ottaa huomioon, kuka niitä esitti ja mitä kaikkea tietoa pääministerillä on saatavilla.

Kuntavaaleilla on tänä keväänä historiallisen suuri yleispoliittinen merkitys.

Pääministeri Sipilä kehui myös kilpailukykysopimuksen vaikutuksia maan talouteen. On käsittämätöntä väittää, että kuukauden voimassa olleella kilpailukykysopimuksella olisi mitään tekemistä talouden kohentumisen kanssa. Varsinkin kun talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan sopimus uhkaa jopa heikentää julkista taloutta.

Olen kaikkien muiden tavoin tyytyväinen talouden kasvunäkymiin. Voi kuitenkin sanoa, että näin on onneksi käynyt hallituksen toimista huolimatta. Hallituksen äärimmäisen kova politiikka ei ole saanut talouttamme kasvuun, mutta tuloerot ja köyhyys kyllä ovat maassamme lisääntyneet.

ILMOITUS

Pääministeri Sipilä on kertonut, että tarvitaan lisää rakenteellisia muutoksia ja että helpot keinot on jo käytetty. Tähän asti rakenteelliset muutokset ovat tarkoittaneet työttömien, opiskelijoiden, eläkeläisten ja muiden kaikissa heikoimmassa asemassa olevien elämän vaikeuttamista entisestään. Pahoin pelkään, että näin tapahtuu tälläkin kertaa. Näistä tullaan kuitenkin ilmoittamaan vasta kuntavaalien jälkeen.

Kuntavaaleilla onkin tänä keväänä historiallisen suuri yleispoliittinen merkitys. Niissä näytetään hallituksen politiikalle peukkua ylös tai alas. Mikäli hallituspuolueet saavat epäluottamuksen kuntavaaleissa, on sillä varmuudella vaikutus tulevaan politiikan linjaan. Vasemmistolla on oma inhimillinen vaihtoehto nykypolitiikalle. Vaihtoehto, jossa taantuman maksajiksi otetaan myös ne, joilla siihen on oikeasti varaa.

Tarvitsemme muutosta, ja muutos lähtee vaaleista. Kuntavaalien ehdokasasettelu päättyy helmikuun lopussa. Vaalimenestyksen kannalta ehdokasasettelu on erityisen tärkeää. Lähde siis mukaan ehdokkaaksi. Muutetaan politiikan suunta.

Kirjoittaja on vasemmistoliiton varapuheenjohtaja.