Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti keskiviikkona irtisanovansa kaikki 22 keskusjärjestösopimusta, jotka ovat vuosikymmeniä raamittaneet eri alojen sopimustoimintaa.
Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen mukaan keskusjärjestösopimukset ovat keskitetyn työmarkkinapolitiikan tuloksia. Vuoden 1968 Liinamaa I -sopimuksesta alkoi varsinainen tulopolitiikan aika Suomessa.
Ensimmäinen sopimus koski palkkoja, hintoja, maataloustuloa, korkoja ja ammattiyhdistysliikkeen toimintaedellytyksiä. Luottamusmiesten toimintaoikeudet paranivat ja pian sovittiin myös ammattiliittojen jäsenmaksujen työnantajaperinnästä. Keskeisiä olivat menettelyjä turvaavien yleissopimusten lisäksi myös muun muassa lomapalkkasopimus, irtisanomissuojasopimus ja luottamusmiessopimus.
Harjuniemi kirjoittaa Rakennusliiton blogissa otsikolla Työmarkkinasota?, että keskusjärjestösopimuksia on laadittu ja parsittu vuosien mittaan. Useissa alakohtaisissa työehtosopimuksissa on sovittu, että noudatetaan vissien työntekijän oikeuksien ja velvollisuuksien osalta keskusjärjestösopimusta.
Esimerkiksi lomaoikeudet määrittyvät usein suoraan keskusjärjestösopimuksesta. Harjuniemen mukaan eräillä aloilla onkin pelko, että keskusjärjestösopimusten lähtiessä alta pois, käy vastaavien ehtojen neuvottelu alakohtaisiin tesseihin vaikeaksi.
”Ruoste alkaa kulua valtakunnansovittelijan toimiston ovien saranoista Bulevardilla”, hän ennakoi.
Harjuniemi kirjoittaa, että rakennusteollisuuden sopimusaloilla käydään kaikki sopimukset läpi ja sovitaan vastaavan työntekijöiden turvan tuottavat määräykset alakohtaisesti.
”Niin rakentajien kuin koko työmarkkinakentänkin osalta Rakennusliiton linjan on oltava se, että kelvolliset sopimukset turvataan porukalla, joukkovoimalla, kaikille. Kyllä tämä linja sopii hyvin ensi syksyn ja talven liittokohtaiseenkin vääntöön.”