Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Entisen ministerin mukaan kokonaisremonttia tarvitaan, mutta ”visio taitaa nyt kompastua omaan kunnianhimoonsa, kiireeseen ja yhteistyön puutteeseen”.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin esitys liikenneverkkoyhtiöstä näyttää kaatuvan jo ennen kuin se on päässyt kunnolla alkuunkaan. Keskustan hallituskumppanit perussuomalaiset ja kokoomus irtaantuivat hallituspuolueiden yhteisesti sopimasta selvityksestä ennen kuin sen muste ehti kunnolla kuivua.

Vasemmistoliiton liikenne- ja viestintäministerinä viime vaalikaudella toiminut Merja Kyllönen arvioi blogissaan, että ”perusteluja liikennejärjestelmän kokonaisremontille on, mutta tämä visio taitaa nyt kompastua omaan kunnianhimoonsa, kiireeseen ja yhteistyön puutteeseen. Jos hallituskumppanit, ministeriöt tai sidosryhmät irtautuvat kiireesti selvityksestä ei se todennäköisesti etene poliittisestikaan”.

Kaiken kaikkiaan selvityksessä jää Kyllösen mukaan jotain sanomatta.

”Kun kaikille luvataan hyvää, puuttuu kuvasta jotain. Valtion menot eivät kasva, asiakkaiden maksut eivät kasva, mutta tieverkkoon tehtävät investoinnit kasvavat ja liikennepalveluiden tuottajillekin riittää tuottoa. Mistä se raha ilmestyy? Väkisin nousee ajatuksiin hölmöläistarina joukkueesta kantamassa säkillä valoa pimeyteen.”

”Yrittäjyys ei ole perisynti”

Silti ex-liikenneministeri löytyy selvityksestä toimivaakin kunnianhimoa ja kelvollisia rakennuspalikoita. Esimerkiksi autoverotusta on hänen mielestään uudistettava, jotta autokanta tulevien kymmenen vuoden aikana uudistuisi edes hiukan vastaamaan päästövähennysten tavoitteita.

ILMOITUS

Myös ajoneuvojen paikannusjärjestelmä ECall tulee pakolliseksi uusiin autoihin jo runsaan vuoden kuluttua 31.3.2018. Sen perusteluna on liikenneturvallisuus sekä ensihoito- ja pelastushenkilöstön ajanmukaisen tiedon saanti, ei tiemaksujärjestelmän kehittäminen.

Liikenteen uuden palvelutkin ovat jo osittain täällä, eikä ”suomalainen yrittäjyys tai suomalaisen yrittäjän tukeminen ole perisynti”, Kyllönen kirjoittaa.

”Tuntuu hassulta, että jos samaan markkinaan on puskemassa amerikkalainen Google tai kiinalaiset ja japanilaiset tai joku eurooppalainen toimija, heidät toivotettaisiin avosylin tervetulleeksi kotimaahan vaikka kotimaisiakin osaajia on. Jokuhan voi, pentele sentään, vaikka menestyä ja päästä maailmallekin kauppamaan tuotteitaan! Tästä meidän pitää päästä irti, uutta on uskallettava kokeilla ja uusia yrittämisen tai työpaikkojen luomisen paikkoja etsiä”, hän toteaa.

Korjausvelasta parlamentaarinen sopu

Kyllösen mukaan liikennepalvelut ovat liikkumiseen liittyviä applikaatioita, palvelukonsepteja ja varsinkin kaupunkiseuduilla toimivia liikenteen palvelupaketteja sekä lippu- ja informaatiojärjestelmiä, kyytien jakamista ja ajoneuvojen yhteiskäyttömalleja. ”Näitä syntyy tällä hetkellä kuin sieniä sateella ja maailmanlaajuinen markkina on miljardien arvoinen.”

Liikenneverkkoyhtiön perustamista korjausvelan lyhentämiseksi Kyllönen ei kannata. Hän muistuttaa, että vuonna 2014 liikenneverkoston korjausvelan purkua pohtinut parlamentaarinen työryhmä sai aikaan poliittisen sitoumuksen korjausvelan purkamisesta pidemmällä aikavälillä.

”Mihin se sitoumus nyt sitten ehti jo unohtua?”

”Tiet pidettävä kansallisomaisuutena”

Vasemmistoliiton Lapin piiri pitää ministeri Bernerin esitystä kaikin puolin ongelmallisena erityisesti Lapin näkökulmasta.

– Valtion omaisuutta olevat tiet halutaan muuttaa liiketoiminnaksi kermankuorijoille. Taustalla vaikuttaisi olevan sama ideologinen yhtiöittämisvimma kuin metsähallituksen ja sote-uudistuksen näennäisen valinnanvapausvaatimuksen kohdalla, piirin puheenjohtaja Markus Korjonen huomauttaa.

– Metsurit myytiin ja kohta kirjaimellisesti mummotkin perusterveydenhuollon mukana. Yhtiöittämisen myötä kaikki pääväylien ulkopuoliset tiet ovat vaarassa jäädä hoitamatta samalla, kun kaikkien autosta riippuvaisten ihmisten autoilukustannukset kasvaisivat tuntuvasti.

Lapin piirijärjestön mukaan yhtiöittämisen myötä mahdollistuisi vain kirjanpidollinen sumutus, jossa tieliikenneyhtiön ottama velka ei näkyisi suoraan valtionvelkana.

– Valtio saa lainaa merkittävästi halvemmalla kuin Bernerin esittämä yhtiö. Teiden kuntoon on mahdollista puuttua heti, jos vain todellista poliittista tahtoa löytyy.

– Ainoa asia, missä esitys onnistuu, on huomion kääntäminen pois pääministeri Sipilän muista sekoiluista, Korjonen sanoo.