Kilpailukykysopimuksen seurauksista lomarahaleikkaukset puhuttavat ylivoimaisesti eniten kuntien työpaikoilla. Kolmenkymmenen prosentin leikkaus näkyy kuntatyöntekijöiden palkkapussissa ensi kesänä ja tämän jälkeen vielä kahden vuoden ajan.
– Kuntatyöntekijän lomarahojen leikkaus on useita satoja euroja. Perheet laskevat paljon lomarahojen varaan. Tällä rahalla tehdään yhteistä kivaa tai käytetään asuntolainojen lyhentämiseen tai muihin arjen kuluihin, kuvailee Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen saamaansa palautetta.
Lomarahaleikkauksesta tuleekin ylivoimaisesti eniten kritiikkiä. Asara-Laaksonen harmittelee, että lomarahojen leikkaus kohdistuu vain julkiseen sektoriin ja heikentää entisestään matalapalkka-alan palkkakehitystä ja tasa-arvoa. Hän näkeekin leikkausten hidastavan kunta-alan palkkojen kehitystä.
Kuntatyöntekijän lomarahojen leikkaus on useita satoja euroja.
– Tämä on myös erittäin suuri haaste ajatellen kikyn jälkeistä sopimuskierrosta. Julkisella sektorilla on paljon kurottavaa takamatkalta ennen kuin ollaan edes aiemmalla palkkatasolla, Asara-Laaksonen toteaa.
Nykyinen työehtosopimus on voimassa tammikuun loppuun.
Työajan pidennystä ajetaan sisään
Kiky-sopimuksen työajan pidennyksiä ajetaan parhaillaan käytäntöön kunnissa. Muutokset tulevat voimaan helmikuun alussa. Asara-Laaksosen arvion mukaan suuri osa kunnista toteuttaa pidennyksen kasvattamalla viikkotyöaikaa 30 minuutilla.
Tämä tarkoittaa mekaanisesti viidelle päivälle jaettuna kuuden minuutin työajan pidennystä per päivä. Nyt työpaikoilla mietitään, että mihin kuusi minuuttia käytetään. Pidennyksen käyttö koulutukseen ja liikuntaan on myös ollut esillä, mutta tämän kuntatyönantaja kielsi muun muassa Juuassa.
Kunnallinen työmarkkinalaitos on antanut ohjeistuksen kuntiin kiky-sopimuksen toteuttamisesta. JHL:ssä ei olekaan vielä tarkkaa tietoa, miten kunnat toteuttavat työajan pidennyksen. Kokonaiskuva kirkastunee maalis-huhtikuussa.
Pidennys askel väärään suuntaan
– Yhden peruslinjauksen on oltava, että työsopimuslakia on tulkittava työajan pidennyksissä tiukasti. Työsopimusta ei voida muuttaa ilman molempien osapuolten suostumusta, Asara-Laaksonen huomauttaa.
Hän pitää työajan pidennystä askeleena väärään suuntaan.
– Työajan pidennys kohtelee erittäin epäoikeudenmukaisesti osa-aikaisia työntekijöitä, joita julkisella sektorilla on paljon myös määräaikaisissa työsuhteissa.
Työajan pidennykseen liittyy paljon yksityiskohtia ja ongelmia eri ammattiryhmien kohdalla sekä sovellettua työttömyyspäivärahaa saavien kohdalla. Tuntipalkkaisten sopimuksessa taas on päädytty leikkaamaan arkipyhäkorvauksia.
JHL valmistelee parhaillaan muun muassa paikallisiin työaikasopimuksiin liittyvää lisäohjeistusta.