Animalia

”Haluaisin nähdä lihaveron ja kansallisen lihankulutuksen vähentämisohjelman kaltaisia poliittisia ohjauskeinoja.”

Mai Kivelän määräaikainen sijaisuus Animalian toiminnanjohtajana vakinaistettiin vuoden alussa. Kivelä seuraa tehtävässään väitöskirjatutkija Salla Tuomivaaraa, joka on ollut virkavapaalla olleen Tuomivaaran sijaisena lokakuusta 2015 lähtien.

Ennen Animaliaa Kivelä on työskennellyt muun muassa Vasemmistonuorten pääsihteerinä sekä Greenpeacen vapaaehtoiskoordinaattorina. Kivelä on opiskellut ympäristö- ja kehityspolitiikkaa ja valmistunut Lontoon King’s Collegesta tutkinnolla Master in Environment and Development. Lisäksi Kivelä on opiskellut sosiologiaa Tampereen yliopistossa. Hänellä on myös yhteisöpedagogin tutkinto Humanistisesta ammattikorkeakoulusta, jossa hän opiskeli kansalaistoimintaa.

Vuonna 2017 Animalia kampanjoi sen puolesta, että kymmenien miljoonien eläinten elinolot parantuvat uuden eläinsuojelulain avulla. Poliittinen ilmapiiri ei kuitenkaan lupaa eläimille hyvää.

– Olemme mukana lakia valmistelevassa ohjausryhmässä sekä tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnassa, joissa tuottajapuoli valitettavasti vastustaa kaikkia tärkeimpiä parannuksia, Kivelä sanoo.

– Talouskysymykset ja olemassa olevien tuotantotapojen ylläpitäminen jyräävät helposti etiikan ja eläinten hyvinvoinnin, minkä takia eläinten äänenä oleminen eläinsuojelulakia valmistelevissa ryhmissä on äärimmäisen tärkeää. Meillä on nyt tuhannen taalan paikka oikeasti ja konkreettisesti vähentää eläinten kärsimystä ja laajamittaisesti edistää eläinten asemaa.

ILMOITUS

Kasvissyönti kasvava tredi

Kivelän mukaan eläinten hyväksikäytön kyseenalaistaminen vahvistuu tulevaisuudessa entisestään. Ihmiset haluavat eläimille parempaa, ja kasvisyönnin kasvu on pysyvä trendi, josta olemme vasta nähneet alkupään.

– Kasvissyönnin lisääntyminen ja vegaanituotteiden saatavuuden paraneminen edesauttavat eläinten oikeuksien edistämistä. Eläintutkimus paljastaa meille yhä enemmän muiden eläinten ihmeellisistä taidoista ja kyvyistä. Tämä lisää entisestään painetta eläinten aseman parantamiseen. On todella hienoa, että ihmisten ja muiden eläinten suhdetta voidaan näiden muutosten kautta muuttaa kestävämmäksi. Tämä tekee hyvää myös meille ihmisille.

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden liike

Eläinoikeustoiminnasta Kivelällä on jo yli kymmenen vuoden kokemus. Animalian toiminnanjohtajana hän haluaa syventää suomalaista eläinoikeuskeskustelua ja eläinoikeuksien linkittymistä ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen ja globaaliin ruokaturvaan.

– Animalian työllä on suuri vaikutus koko suomalaiseen eläinoikeuskenttään ja paremman elämän mahdollistamiseen muille eläimille meidän yhteiskunnassamme. Olen nauttinut työstäni suuresti, koska olen kokenut sen merkitykselliseksi ja äärimmäisen tärkeäksi työksi, Kivelä sanoo.

Hänen mukaansa eläinten oikeudet ovat yksi 2010-luvun tärkeimmistä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden liikkeistä.

– Meidän pitää toimia rohkeasti tämän muutoksen edistämisessä. Tarvitsemme rakenteellisia muutoksia, joilla eläinten asemaa parannetaan. Haluaisin nähdä lihaveron ja kansallisen lihankulutuksen vähentämisohjelman kaltaisia poliittisia ohjauskeinoja. Niitä tarvitaan kipeästi eläinten oikeuksien lisäksi myös ilmasto- ja ympäristösyistä. Ajankohtaisin mahdollisuus rakenteellisiin muutoksiin on tietenkin uusi eläinsuojelulaki.