IPS/Fabiola Ortiz

Marokon faktat

Valtio Pohjois-Afrikassa

Asukkaita 34,4 miljoonaa

Kansallisen köyhyysrajan alla noin 12 %

Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 67,1 %

Hiilidioksidipäästöt 1,8 tonnia/asukas (vuosi 2013)

Vrt. hiilidioksidipäästöt Suomi: 8,5 ja USA: 16,4 (2013)

Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 126/188

(Lähteet: YK)

Nälän torjunta alkaa pellolta.

Afrikkalaisten viljelijöiden mahdollisuudet ruokkia maanosan asukkaat heikkenevät entisestään ilmastonmuutoksessa. Heitä on tuettava sopeutumistoimissa tai maailmassa on pian miljardi nälkäistä, YK:n ruokajärjestö FAO varoittaa.

– Sadetta ei tule enää niin kuin ennen. Meillä on ollut vuosikymmenessä kaksi pahaa kuivuutta, jotka veivät koko sadon ja tappoivat kotieläimet janoon, marokkolainen pienviljelijä Ahmed Khiat, 68, kertoo.

Khiatin suku on viljellyt maata ikimuistoiset ajat Settatin kuivalla alueella 200 kilometriä Marrakechista koilliseen. Khiat kasvattaa maissia, linssejä, vihanneksia sekä lampaita, mutta perinne on katkeamassa. Kaikki yhdeksän lasta ovat muuttaneet kaupunkiin töihin.

Khiatin mukaan viljelijä sai ennen 90 prosenttia tuloistaan tilalta, mutta nyt enää puolet siitä.

– On parempi, että lapsilla on vakituinen työ kaupungissa.

Marokkolainen viljelijä Ahmed Khiat on saanut aiempaa parempia satoja suorakylvön avulla.

Marokkolainen viljelijä Ahmed Khiat on saanut aiempaa parempia satoja suorakylvön avulla.

Tärkeä elinkeino

Maatalous on Marokolle tärkeää, sillä se elättää lähes puolet 35-miljoonaisesta kansasta sekä tuottaa 15 prosenttia kansantuotteesta ja 23 prosenttia vientituloista, kertoo Mohamed Boughlala kansallisesta maataloustutkimuslaitoksesta (Inram)

Marokossa köyhyys ja lukutaidottomuus keskittyvät pääasiassa syrjäiselle maaseudulle. Khiatkaan ei osaa kirjoittaa nimeään. Nuorten vitsauksena on laaja työttömyys.

Boughlalan mukaan ilmastonmuutos tuntuu Marokossa selvästi. Kuivien vuosien osuus on nelinkertaistunut ja pintaveden saatavuus kutistunut yli kolmanneksen. Erityisen ahtaalla ovat sadevedestä riippuvaiset pienviljelijät Settatissa ja muualla.

– Voimme auttaa heitä opettamalla uutta viljelytekniikkaa ja riskien torjuntaa, Boughlala uskoo.

Suorakylvö auttaa

Perinteistä viljelytekniikkaa suosineet Settatin perheet jäivät vuonna 2015 tyystin ilman satoa. Suorakylvöön siirtyneillä sen sijaan viljasato kasvoi 30 prosenttia. Kun pellot jätetään kyntämättä, niukkakin sade imeytyy maaperään ja jää lähelle kasvien juuria. Eroosio vähenee, ja viljelijä selviää vähemmällä työllä, Boughlala selittää.

Inram on testannut suorakylvöä Marokossa Maailman ympäristörahaston (GEF) neljän miljoonan euron tuella. Raha on tarkoitettu helpottamaan kehitysmaiden sopeutumista ilmastonmuutokseen. Khiat kuului vuonna 2011 tukea saaneiden 2 500 pienviljelijän joukkoon.

Afrikka on mitätön tekijä maailman kasvihuonekaasupäästöissä mutta kärsii pahimmin niiden vaikutuksista. Sopeutumisrahoista Afrikkaan päätyy vain viisi prosenttia, vaikka siellä asuu neljännes kehitysmaiden väestöstä.

– Epävarmuus ruokaturvasta lisääntyy taas. Maailmassa on pian miljardi nälkäistä, ellemme torju ilmastonmuutosta tehokkaasti, FAOn pääjohtaja José Graziano da Silva varoittaa.

Englanninkielinen versio

Marokon faktat

Valtio Pohjois-Afrikassa

Asukkaita 34,4 miljoonaa

Kansallisen köyhyysrajan alla noin 12 %

Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 67,1 %

Hiilidioksidipäästöt 1,8 tonnia/asukas (vuosi 2013)

Vrt. hiilidioksidipäästöt Suomi: 8,5 ja USA: 16,4 (2013)

Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 126/188

(Lähteet: YK)