Kaksi viikkoa sitten oppositio grillasi pääministeri Juha Sipilää (kesk.) eduskunnassa hänen mahdollisesta esteellisyydestään ministerivaliokunnan myöntäessä lisärahoitusta Terrafamelle.
Uutisointi Terrafamesta kääntyi yllättäen Yleisradion toimintaan. Suomen Kuvalehti uutisoi, että Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen on hyllyttänyt Sipilää koskevia juttuja pääministerin painostuksesta. Kohu on vellonut jo kaksi viikkoa.
Viime lauantain Ykkösaamussa (10.12.) Sipilä kiisti toistamiseen painostuksen ja vakuutti riippumattoman tiedonvälityksen merkitystä.
Ylen nouseminen myrskyn silmään näyttää olleen vain ajan kysymys.
Ykkösaamun keskustelusta välittyi edelleen mielikuva, että Sipilä ei ymmärrä asemansa tuoman julkisuuden rakennetta. Julkisuus oli niin kauan hyvää ja ongelmatonta, kun häntä kohdeltiin silkkihansikkain.
Sipilä ei ole ymmärtänyt, että kyse on pääministerin asemaan liittyvästä avoimuudesta. Mahdollisia sidonnaisuuksia on kyettävä valvomaan.
Ennen eduskuntavaaleja Sipilä sai silmiinpistävän paljon myönteistä julkisuutta. Kuherruskuukausi jatkui vielä hallituksen muodostamisen aikaan ja sen jälkeenkin. Hallitus hanskasi alkuvaiheessa julkisuutta järjestämällä tiuhaan tahtiin tiedotustilaisuuksia.
Uskonto, omaisuus ja perhe koskemattomia
Sipilä on ollut syvästi loukkaantunut uskontoa, omaisuutta ja perhettä koskevasta uutisoinnista. Hänestä nämä ovat arvoja, joita tulee kunnioittaa. Hän laskee nämä yksityisyyden piiriin.
Uskonnollinen vakaumus ja perheen asiat voikin laskea pääsääntöisesti yksityisyyden piiriin. Hänen vaimonsa on kuitenkin lähtenyt kuntavaalien ehdokkaaksi. Omistukseen liittyvät asiat ovat olennaisia pääministerin esteettömyyden arvioimiseksi eivätkä kuulu yksityisyyden piiriin toisin kuin Sipilä haluaa.
Sipilä ei ymmärrä painostaneensa
Sipilä ei myöskään ymmärrä painostaneensa. Ylen pitkäaikainen politiikan toimittaja Pirjo Auvinen kuvaa hyvin Sipilän avoimia painostamisyrityksiä. Pääministeri ei voi sanella, mitä häneltä kysytään tai jätetään kysymättä.
Sipilän ja Jääskeläisen keskustelusta syntyykin outo mielikuva. Pääministeri väittää sopineensa Jääskeläisen kanssa Terrafame-uutisoinnista, minkä tämä kieltää. Näyttää siltä, että toinen heistä tietoisesti tai tahtomattaan puhuu palturia.
Myös Sipilän viestitulvan Terrafame-uutisoinnista saamastaan palautteesta Ylen toimittajalle Salla Vuorikoskelle voi tulkita painostamiseksi. Ei ole tavanomaista, että pääministeri lähettää saamaansa palautetta toimittajalle todistusaineistona vääräksi kokemastaan kohtelusta.
Ylen hankala asema
Ylen nouseminen myrskyn silmään näyttää olleen vain ajan kysymys. Nyt sen laukaisi Sipilän toiminta. Yle joutuu toimimaan monien ristiriitaisten paineiden keskellä eikä tämä voi olla heijastumatta toimituksiin.
Useat työryhmät ovat vuosien mittaan käsitelleet rahoitusta, Ylen tehtäviä ja roolia mediakentässä. Maakuntalehdet näkevät verorahoitteisen Ylen vääristävän kilpailua. Ylen verkkopalvelut ovat olleet erityisen kritiikin kohteena. Niiden nähdään syövän maakuntalehtien verkkolehtien elintilaa.
Ylen rahoitus on poliitikkojen käsissä. Tämä luo väistämättä paineita Ylen johdolle, jonka tulisi kyetä rakentamaan palomuuri poliitikkojen ja toimitusten väliin.
Yleen on kohdistunut jo vuosia kovat säästöpaineet. Työntekijöitä on vähennetty ja ensi vuonna on tulossa neljät yt-neuvottelut. Ylen omaa tuotantoa on supistettu ulkopuolisten tuottajien hyväksi.
Ylen johdon toiminta syynissä
Poliitikoista koostuva hallintoneuvosto keskusteli tiistaina Ylen ympärillä yli kaksi viikkoa velloneesta kohusta. Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Kivelä (ps.) vakuutti, että ”likapyykki pestään kotona eikä julkisuudessa”. Kivelä uskoi prosessin puhdistavan ilmaa.
Hallintoneuvoston jäsen Ilkka Kantola (sd.) tiedotti keskiviikkona (14.12.), että tiedot Ylen ajankohtaistoimituksen esimiehen Jussi Erosen ja toimittajan Salla Vuorikosken irtisanoutumisesta antavat hyvin erilaisen kuvan Ylen tilanteesta kuin minkä hän sai hallintoneuvoston kokouksessa. Viitaten uutis- ja ajankohtaistoiminnan luottamusmiehen Jyrki Saarikoskeen Kantola kertoi tunnelmien toimituksessa olevan järkyttyneet.
Kantolan tiedote herättää kysymyksen, että mitä hallintoneuvosto loppujen lopuksi käsittelikään. Ylen journalistiset sisällöt eivät kuulu hallintoneuvostolle.
Myös Ylen hallitus käsitteli eilen syntynyttä kohua. Yle uutisoi, että Jääskeläinen ja toimitusjohtaja Lauri Kivinen nauttivat hallituksen luottamusta.
”Suuri yleisö ihmettelee”
Kivelä samoin kuin Ylen journalististen standardien ja etiikan päällikkö Riitta Pihlajamäki arvioivat Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan ympärille velloneen kohun jättäneen jälkensä.
Pihlajamäki arvioi, että ”suuri yleisö vähän ihmettelee, mistä tässä kaikessa on kysymys”. Sipilä-case nosti julkisuuteen jännitteitä, jotka ovat olemassa poliitikkojen ja Ylen välillä.
Pintaan ovat noussut myös johdon ja toimittajien välisiä ristiriitoja. Ylen riippumattomuutta kyseenalaistivat Erosen ja Vuorikosken irtisanoutumiset.
Pihlajamäki vastasi tähän todeten Ylen journalistisen linjan perustuvan yhtiön arvoihin, riippumattomuuteen ja luotettavuuteen. Yleä on pidetty luotettavana mediana. Nähtäväksi jää, vaikuttaako tämä kohu uskottavuuteen.