Yhdenvertaisuusvaltuutetun tekemä kyselytutkimus vammaisten ihmisten kokemasta syrjinnästä antaa karun kuvan vammaisten arjesta ja asemasta yhteiskunnassa. Vastaajista yli 60 prosenttia kertoo kokeneensa syrjintää viimeksi kuluneen vuoden aikana. Asenneilmapiiriä vammaisia kohtaan pidetään Suomessa huonona tai erittäin huonona. Vammaisten ihmisten osallistuminen työmarkkinoille on vähäistä, vaikka heillä on verrattain hyvä koulutustaso. Lähes puolet valtuutetun verkkokyselyyn vastanneista on eläkkeellä.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja oikeusministeriön syrjinnän seurantajärjestelmä on selvittänyt millaisissa arkisissa tilanteissa ja missä määrin vammaiset ihmiset kokevat epäoikeudenmukaisuutta ja syrjintää Suomessa. Selvityksessä Vammaisena olen toisen luokan kansalainen on yleisten syrjintäkokemusten lisäksi erityisesti tarkkailtu työelämää, digitaalisten palvelujen saavutettavuutta sekä tavaroiden ja palvelujen saavutettavuutta.
– Asenneilmapiiri vammaisia kohtaan nousee toistuvasti esiin selvityksen tuloksissa. Syrjintää, asenneongelmia, kiusaamista ja haluttomuutta muuttaa asioita vammaisten osallisuuden parantamiseksi; tarinat ovat surullista luettavaa. Osittain on kyse kielteisistä asenteista mutta myös tiedon ja ymmärryksen puutteesta, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä kertoo.
– Näyttää siltä, että ei nähdä tarvetta luoda vammaisille kohdennettuja toimenpiteitä heidän yhdenvertaisuutensa ja osallisuutensa parantamiseksi, vaan pidetään riittävänä, että hyvinvointivaltion tarjoama tukiverkko pitää heistä huolen.
Työssäkäyvää pidetään poikkeuksena
Verkkokyselyn vastaajien mukaan erityisen huonot asenteet ovat työpaikoilla. 57 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että asenneilmapiiri vammaisia ihmisiä kohtaan on työpaikoilla huono tai erittäin huono. Lähes 90 prosentin mielestä vammaisuus asettaa työnhakijan heikompaan asemaan yhtäläisistä taidoista ja pätevyydestä huolimatta.
– Vallitseva normaali on, että vammainen ihminen on työttömänä tai eläkkeellä, kun työssäkäyvää vammaista ihmistä pidetään poikkeuksena. Työelämässä olevat vastaajat kertovat kokevansa syrjintää ja epäasiallista kohtelua myös työyhteisön taholta, Kirsi Pimiä toteaa.
Hän pitää yhtenä selvityksen huolestuttavimpana tuloksena sitä, että vastaajien suurin yksittäinen syy syrjintäkokemuksen ilmoittamatta jättämiselle oli, etteivät he usko sen johtavan mihinkään.
Selvityksen verkkokyselyyn vastasi 455 henkilöä kevätkesällä 2016. Tämän lisäksi tehtiin 27 yksilöhaastattelua.