Valmistelussa on hänen mukaansa huomioitava myös se, miten määritellään kansainväliselle kilpailulle alttiit alat, mikä taho määrittelee palkankorotusvaran sekä mikä palkkamallin rakenne ja sisältö ylipäänsä on.
– Toteutuessaan uusi työmarkkinamalli voisi parhaimmillaan talouteen, työllisyyteen ja kilpailukykyyn saatavien hyötyjen lisäksi vahvistaa ja kehittää suomalaista sopimusyhteiskuntaa, avoimuutta, koordinaatiota ja luottamusta.
Mutta uuden työmarkkinamallin rakentaminen ei synny hetkessä. Murto muistuttaa, että liittojen sopimusautonomiaa ja neuvotteluoikeutta on myös syytä kunnioittaa.
– Siksi mallin valmistelun pitää olla läpinäkyvää ja avointa, jotta sitoutuminen siihen olisi mahdollista, hän sanoo.
Muiden alojen sitoutuminen uuteen työmarkkinamalliin on hänen mukaansa mahdollista vain, jos valmistelu on avointa ja sekä palvelusektori että julkinen sektori voivat olla valmisteluprosessissa mukana. Mallin rakentamiseen liittyy useita elementtejä, joiden osalta eri sektoreiden näkemykset on huomioitava.
Vientisektorille myönteisiä vaikutuksia
Työmarkkinakeskusjärjestöt vastasivat 10.3.2016 maan hallituksen pyyntöön ns. Suomen mallista. Vastauksessa todettiin, että työmarkkinaratkaisuilla tuetaan kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukykyä, pitkäjänteisesti työllisyyttä, tuottavuuden kehitystä sekä julkisen talouden tasapainoa. Lisäksi todettiin, että Suomen mallin valmistelu aloitetaan kilpailukykysopimuksen tultua voimaan ja valmistelussa otetaan tarkemmin kantaa palkansaajien ja työnantajien näkökulmasta sopimusalan ja sen kehityksen kannalta tärkeisiin kysymyksiin.
Murto uskoo, että vientivetoisella työmarkkinamallilla olisi todennäköisesti hyvin myönteisiä vaikutuksia Suomen talous- ja työllisyyskehitykseen sekä kilpailukykyyn. Valmisteluun liittyy kuitenkin hänen mukaansa useita elementtejä, joista olennaisin on itse prosessin eteneminen.
– Suomen mallista, tai vientivetoisesta työmarkkinamallista on keskusteltu laajastikin eri tahoilla, mutta varsinaista valmistelua on tehty hyvin suppeassa kokoonpanossa muutamien teollisuusliittojen kesken, Murto kertoo.
STTK:n hallitus teki lokakuussa päätöksen, jonka mukaan STTK valmistelee ja koordinoi Suomen mallia yhdessä jäsenliittojensa kanssa. STTK valmistelee jäsenliittojensa kanssa yhteiset näkemykset ja edellytykset uuden työmarkkinamallin lähtökohdiksi.