Suomi teki Pisa-historiansa heikoimman tuloksen tiistaina julkistetussa OECD:n arvioinnissa.
– Vaikka tulostaso on edelleen kansainvälisesti vertaillen huippua, on suunta väärä ja vaatii välittömän kurssinmuutoksen, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vaatii.
OECD:n osaamistuloksia mittaavassa Pisa-tutkimuksessa vuoden 2015 pääalueena oli luonnontiede. Kolmen vuoden välein julkaistavassa tutkimuksessa suomalaisten 15-vuotiaiden luonnontieteiden osaaminen oli OECD-maiden kolmanneksi parasta. Lukutaidossa suomalaisnuoret ovat edelleen parhaiden joukossa, matematiikan osaaminen on säilynyt ennallaan. Luonnontieteiden opiskelu ei innosta, ja tämä näkyy pistemäärien laskuna.
Hyvistä sijoituksista huolimatta tulokset ilmentävät OAJ:n mukaan eriarvoisuuden kasvua. Vanhempien taustan vaikutus oppimistuloksiin on voimistunut ja myös alueelliset erot jyrkkenevät. Erityisen huolestunut OAJ on heikosti osaavien määrän nopeasta kasvusta.
– Tällaiset tulokset ovat selvä uhka työelämästä syrjäytymiseksi. On kohtalokasta, jos syrjäytyminen alkaa jo peruskoulusta. Kehno pohja luonnontieteissä ja matemaattisessa osaamisessa sekä lukutaidossa heikentää menestystä myös seuraavilla koulutusasteilla, ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa sekä korkeakouluissa, Luukkainen muistuttaa.
Tyttöjen ja poikien suuri ero
Suomen Rehtorit ry:n puheenjohtaja Riikka Lindroos kehottaa suomalaisia lopultakin heräämään ruususen unesta. 1970-luvulla toteutetulla suurella peruskoulu-uudistuksella saavutettiin Suomessa kaikkialla ihmetelty taso maana, jossa koulutuksen tasa-arvoisuus oli maailman parasta luokkaa. Erot osaamisessa osaavimpien ja heikoimmin menestyvien välillä eivät olleet juuri missään pienempiä kuin Suomessa.
– Viimeisimmät Pisa-tulokset kertovat kuitenkin korutonta kieltään siitä, että Suomen suunta näyttää pysyvästi lukkiutuneen täysin päinvastaiseen suuntaan. Suomen Rehtorit on erityisen huolissaan eriytymiskehityksen kiihtymisestä paitsi maan eri osien välillä myös kaupunkirakenteiden sisällä. Erot oppilaitoksien välillä ovat kansainvälisessä vertailussa vielä siedettäviä, kun taas erot tyttöjen ja poikien välillä ovat yli Pisa-keskiarvon.
Tasa-arvo lopullisesti romukoppaan?
OAJ:n mielestä nyt punnitaan, hylkääkö Suomi lopullisesti koulutuksellisen tasa-arvon. Koulutuksen voimavarat ja laatu riippuvat järjestön mukaan liiaksi kuntapäättäjistä ja kuntien vaihtelevista taloustilanteista. Esimerkiksi opetuksen ja ohjauksen määrä vaihtelee suuresti kunnasta toiseen.
Rehtorit taas toteavat, että Suomessa on jouduttu liikaa koettelemaan ”koulutuksen iskunkestävyyttä”. Ryhmäkokojen kasvattaminen, oppilaitosten huono kunto, kehnot oppimateriaalit, opettajien täydennyskoulutuksen leikkaukset, inkluusion käyttäminen säästökeinona ja kasvava työn kuormittavuus ovat esimerkkejä liian monen rehtorin päivittäisistä haasteista.
Leikkauksien sijaan Rehtorit vaativat kehittämistekoja ja panostuksia tulevaisuuteen. Kouluille on annettava aikaa ja voimavaroja kehittää opetusta ja oppimisympäristöjä sekä luoda oppimisen iloa ja hyvinvointia kouluissa kaikille oppilaille.
– Koulutuksen perusrahoitus on laskenut dramaattisesti. Leikkaukset esi- ja perusopetuksen perusrahoitukseen kuntien valtionosuuksissa ovat liki kymmenkertaiset verrattuina perusopetuksen kehittämisrahoihin, OAJ:n Luukkainen suhteuttaa.