Hallitus päätti viime viikolla perääntyä vanhuspalveluiden laatusuosituksen mukaisen mitoituksen alarajan laskemisesta 0,4:ään. Vanhuspalveluista haetaan kuitenkin edelleen 70 miljoonan euron säästöjä. Yksi keino on väljentää mitoitukseen laskettavan hoitohenkilöstön kriteerejä niin, että mukaan laskettaisiin nykyistä ”joustavammin perustein hoitoon osallistuva henkilökunta”. Heihin kuuluvat muun muassa taideterapeutit, viriketoiminnan ohjaajat ja mahdollisesti jopa vapaaehtoistyöntekijöitä.
– Tehy ei hyväksy, että mitoitukseen lasketaan muita kuin välitöntä hoitotyötä ja kuntoutusta tekevät koulutetut ammattihenkilöt sekä osa hoiva-avustajien työpanoksesta, kun se kohdistuu suoraan asiakastyöhön kuten avustamiseen ruokailussa, peseytymisessä, pukeutumisessa tai wc-käynneissä. Laskentatavan väljentäminen merkitsee todellisuudessa hoitajamitoituksen laskemista nykyisestä, toteaa Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.
Vesivalon mukaan lyhytnäköinen tinkiminen hoitohenkilöstöstä ja sen osaamisesta ei edes johda säästöihin vaan aiheuttaa pitkällä tähtäimellä lisäkustannuksia esimerkiksi sairaalapäivinä erikoissairaanhoidossa.
– Sivistysvaltion pitää pystyä huolehtimaan heikoimmistaan verovaroin. Perustuslain mukaan kaikilla on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Vanhuspalveluihin kohdistuvista leikkauksista pitäisi luopua kokonaan, Vesivalo vaatii.
Tehy pitää hyvänä yhtenäisten menetelmien ja hoitoisuusmittareiden käyttöä palvelutarpeen arvioinnissa. Myönteistä laatusuosituksen uudistamisessa on myös se, että samat suositukset koskevat jatkossa sekä julkista että yksityistä sektoria.
– Mitoitusta on myös kyettävä lisäämään silloin, kun asiakkaan hoidon tarve sitä vaatii esimerkiksi saattohoidossa, muistuttaa Vesivalo.