Helsingin kaupunginvaltuusto päättää Guggenheim-museon rakentamisesta keskiviikkona 30. marraskuuta. Kaupunginhallitus oli maanantaina hankkeelle myötämielinen äänin 8–7. Vasemmistoliiton Silvia Modigin hylkäysesitystä kannattivat myös SDP:n ja perussuomalaisten edustajat. Guggenheimin kannalla olivat kokoomus, RKP ja keskusta. Vihreät jakautuivat asiassa.
Helsingin Vasemmisto kertoi äänestyksen jälkeen, että se kannattaa ja haluaa tukea suomalaista ja helsinkiläistä kulttuuria, ei ylikansallista bisneskulttuuria.
”Guggenheim käy veronmaksajien taskulla, ja syvällä: yksityisen rahan osuus hankkeessa on marginaalista. Helsingissä on laaja ja laadukas kulttuurikenttä, joka ei tarvitse enää tätä hanketta.”
”Reunaehdot eivät täyty”
Kaupunginvaltuuston kokouksesta odotetaan tiukkaa. Ratkaisevaa on, miten SDP:n ja vihreiden valtuutetut äänestävät. Entinen kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki kirjoitti kaupunginhallituksen äänestyksen jälkeen Facebookissa , etteivät kummankaan hankkeelle asettamat reunaehdot täyty. Yksi niistä on, että hankkeessa pitää olla yksityistä rahaa vähintään puolet.
Arhinmäen mukaan Helsinki laittaa Guggenheimin rakentamiseen ja ylläpitoon noin 98 miljoonaa euroa ja valtio 26 miljoonaa euroa 20 vuoden aikana. Lisäksi Helsinki tukee hanketta epäsuorasti 112 miljoonalla eurolla. Yksityiseltä puolelta rahaa tulee suoraan 20 miljoonaa euroa, lainaa otetaan 35 miljoonaa euroa ja yksityiset säätiöt sijoittavat 15 miljoonaa euroa.
”Vaikka mitä muuta sanotaan, on tämä pois muiden helsinkiläisten ja suomalaisten taidemuseoiden rahoituksesta ainakin osittain. Mietin miten hienoja uusia kokoelmahankintoja ja näyttelyitä voitaisiinkin tehdä, jos edes osa tästä rahasta sijoitettaisiin suomalaisiin museoihin”, Arhinmäki kirjoittaa.
Häntä myös ”suurena nykytaiteen ystävänä” hämää suuresti, että Guggenheim ei ylipäätänsä ole niinkään taidehanke vaan sitä perustellaan turismi- ja elinkeinohankkeena.
Oletuksena hurjat kävijämäärät
Myös Helsingin Guggenheimin oletetut kävijämäärät ovat alkaneet näyttää erikoisilta, kun ne suhteuttaa esimerkiksi New Yorkin Guggenheimiin. Kirjailija Mike Pohjola vertaili tiistaina New Yorkin Guggenheimissa vierailleen vuonna 2013 ennätykselliset 1,2 miljoonaa ihmistä. Koko kaupungissa kävi tuona vuonna 54,3 miljoonaa turistia, joista siis 2,2 prosenttia kävi museossa.
Helsingissä käy vuosittain 3–3,5 miljoonaa matkailijaa, joista 550 000:n, yli 15 prosentin, oletetaan käyvän Guggenheimissa. ”Helsingin tynkä-Guggenheim olisi siis kaupunkiin tulevien turistien keskuudessa seitsemän kertaa suositumpi kuin New Yorkissa oleva jättimäinen pää-Guggenheim”, Pohjola vertaa.
Myös Arhinmäen mielestä 550 000 maksavaa asiakasta vuodessa 20 vuoden ajan ”on lievästi sanottuna kunnianhimoinen” tavoite. Vastaavaan eivät kaikkien aikojen parhaimpanakaan vuonna ole päässeet Kansallisgallerian kolme museota Ateneum, Kiasma ja Sinebrychoff edes yhdessä vaikka lipunhinnat ovat selvästi alemmat ja museokorttilaiset lasketaan myös maksaviksi asiakkaiksi.
”Kun kävijä- ja tuotto-odotukset ovat täysin epärealistisella pohjalla, kuka maksaa todennäköiset tappiot? No veronmaksajat tietenkin”, Arhinmäki toteaa.
Entä kuka voittaa joka tapauksessa? Arhinmäen mukaan New Yorkissa toimiva Guggenheim säätiö.
”Se tulee saamaan franchisemaksuja ja hallintokulujen korvauksia joka tapauksessa kymmeniä miljoonia euroja, menestyi Helsingin Guggenheim tai ei.”