Suuri joukko ihmisiä on siirtynyt katsomoon. Epätietoisten osuus on selvästi korkeammalla kuin pitkän aikavälin keskiarvo. Kantaansa ei osaa tai halua kertoa 38 prosenttia äänestäjistä Helsingin Sanomien TNS Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan.
Tämä tietää puolueille paineita kuntavaaleissa. Ensin pitäisi saada omat kannattajat liikkeelle ja päälle houkutella liikkuvia tai usean puolueen välillä horjuvia äänestäjiä.
– Vähän poreilee pinnan alla, mutta on mahdotonta sanoa mihin suuntaan. Tällä hetkellä on odottavat tunnelmat, luonnehtii TNS Gallupin johtaja Sakari Nurmela.
Isotkin muutokset ovat mahdollisia kuntavaaleissa.
Tämän hetken kannatuslukujen perusteella ei voi kovin pitkälle päätellä, sillä liikkuvien äänestäjien osuus on lisääntynyt.
– Kyse on myös siitä, että miten saadaan ensin omat kannattajat liikkeelle. Ja mitä lähemmäksi vaaleja tullaan, sitä enemmän haetaan liikkuvia äänestäjiä.
Hallituksen päätökset kolahtavat lompakkoon
Hallitus on tehnyt useita etenkin eläkeläisten, opiskelijoiden ja työttömien toimeentuloa heikentäviä päätöksiä, jotka alkavat näkyä ensi vuoden puolella.
Myös kuntien työntekijöitä rokottava kiky-sopimus saattaa kääntää monen nykyisen hallituspuolueen kannattajan pään.
Aikaisempiin aikasarjatutkimuksiin pohjautuen Nurmela arvioi, että hallituspuolueiden kannatus mitataan lopullisesti, kun hallituksen toimet näkyvät kouriintuntuvasti omassa lompakossa.
Hallituspuolueiden kannatus on tuoreimmassa tutkimuksessa noussut reilun prosenttiyksikön verran ollen 49,9 prosenttia.
Keskusta on jälleen siirtynyt johtoon 20,9 prosentin kannatuksella SDP:n 20,4 prosentin ohi, mutta siirtymä mahtuu virhemarginaaliin. Kokoomus on parantanut jonkin verran kannatustaan 18,4 prosenttiin.
Perussuomalaisilta protesti perussuomalaisille
Perussuomalaisten kannatus on sulanut 10,1 prosenttiin. Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini on vakuuttanut, että puolue pysyy hallituksessa tapahtuipa mitä tahansa.
– Perussuomalaisten kannattajissa on pidempään havaittu muita puolueita enemmän epätietoisia. Perussuomalaiset onnistuivat eduskuntavaaleissa saamaan liikkeelle omia kannattajiaan vaalipäivänä. Nämä eivät ole välttämättä kaikkein aktiivisimpia äänestäjiä eivätkä välttämättä kerro kannattavansa mitään, Nurmela sanoo.
Hän kertoo SDP:n onnistuneen saamaan takaisin perussuomalaisten leiriin siirtyneitä melko hyvin viime syksystä lähtien.
– Monet hallituksen päätöksistä eivät ole perussuomalaisten äänestäjien kannalta mitenkään helppoja. Hallituksen päätökset satuttavat eniten perussuomalaisia.
Nurmela uskoo vihreiden saaneen kannatusta eri puolueista. Vihreiden sanoma on vetänyt kokoomuslaisia etenkin Alexander Stubbin puheenjohtajakaudella. Nyt suunta on kääntynyt uuden puheenjohtajakaudella.
SDP, vihreät ja vasemmisto kisaavat samoista kannattajista
Nurmelan mukaan vihreät, vasemmistoliitto ja SDP:kin yrittävät vedota samanlaisiin ihmisiin ja käyvät näistä kilpailua.
– Vihreät on onnistuneet melko hyvin molemmissa suunnissa, Nurmela toteaa.
Nurmela näkee, että muutamien näkyvien vasemmistolaisten ay-taustaisten siirtyminen SDP:n leiriin on saattanut vaikuttaa puolueen kannatukseen.
– Siirtymien suuruudesta on kuitenkin mahdotonta sanoa. Tällaisia mielikuvia on kuitenkin syntynyt.
Äänestäminen eriytynyt
Vasemmistoliiton puoluesihteeri Joonas Leppänen arvioi puolueen viimeisimmän kannatuksen 7,9 prosenttia olevan kovaa ydintä.
– Kannatusluvut eivät välttämättä vastaa odotuksia, mutta nämä luvut kertovat kovasta ytimestä. Meillä on paljon ihmisiä, jotka asettavat vihreät ja demarit toiseksi vaihtoehdoksi, toteaa Leppänen.
Hän painottaa, että jos muutosta halutaan nykyiseen hallituspolitiikkaan se edellyttää näiden kolmen puolueen olevan hallituksessa.
– On paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä mitä äänestää. Äänestäminen on myös eriytynyt valtavasti. Koulutetut ja hyvätuloiset äänestävät muita useammin, toteaa Leppänen.
Vasemmistoliiton tavoitteena on 3 500 kuntavaaliehdokasta. Leppäsen mukaan tavoite on puolivälissä.
– Etenkin uudet jäsenet ovat olleet kiinnostuneita kuntavaaliehdokkuudesta.
Mihin epätietoiset suuntautuvat?
Nurmelan mukaan eduskuntavaalien opetus on, että isotkin muutokset ovat mahdollisia myös kuntavaaleissa.
– Tämä on nykypäivää, mutta isot muutokset edellyttävät, että syntyy syy lähteä äänestämään. Tämä edellyttää, että osataan puhutella.
Näkymät äänestysaktiivisuuden kannalta eivät ole kovin ruusuiset. Huhtikuussa 2012 ilmoitti 61 prosenttia äänestävänsä varmasti ja 26 prosenttia piti äänestämistään todennäköisenä.
Tämän vuoden lokakuussa 2016 puolisen vuotta ennen kuntavaaleja ilmoitti 55 prosenttia äänestävänsä varmasti ja todennäköisenä äänestämistään piti 26 prosenttia.
– Tämän perusteella äänestysaktiivisuus tuskin nousee. Näyttää siltä, että oltaisiin korkeintaan samoissa lukemissa, mutta kampanjointi voi muuttaa äänestysaktiivisuutta.
Kuntavaaleissa ratkaisee paljon ehdokasasettelu. Äänestäjän pitää löytää hyvä tyyppi kunnasta.
– Kyllä valtakunnalliset kannanotot vaikuttavat myös kuntavaaleissa, sanoo Nurmela.