Lehtikuva/Jussi Nukari

Aggressiivinen verosuunnittelu syö verotuloja jopa 1,4 miljardia vuodessa.

Suomi menettää monikansallisten yritysten aggressiivisen verosuunnittelun vuoksi verotuloja 430 – 1 400 miljoonaa euroa vuodessa. Verosuunnittelulla kierretään yhteisöveroja, jonka tuotto oli noin 4,5 miljardia euroa vuonna 2015.

Tiedot käyvät ilmi Finnwatchin tiistaina julkaisemasta raportista. Suomessa ei ole aikaisemmin arvioitu aggressiivisen verosuunnittelun vaikutusta veroihin.

– Aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttumalla Suomen verotuottoja Suomeen voitaisiin saada merkittävästi lisää verotuloja, sanoo Finnwatchin tutkija ja lakimies Henri Telkki.

Tutkittujen listalta löytyy 26 Suomessa toimivaa yhtiötä. Osa niistä on valtionyhtiöitä. Lista ei ole täydellinen eikä kaikkien tutkittujen yhtiöiden osalta ole esitetty rahallista arviota.

ILMOITUS

Verovälttelijät Suomessa

Huhtamäki on harjoittanut verovälttelyä vähintään 20 miljoonalla eurolla vuodessa vuosina 2009 – 2015. Stockmannin saldo on 10,3 miljoonaa euroa vuosina 2009 – 11.

Kaikkien Suomessa toimivien metallikaivosyhtiöiden arvioidaan siirtäneen voittoja verottajalta piiloon 49 miljoonan euron edestä vuosina 2011 – 14.

Nesteeltä on tutkittu vuosi 2015, jolloin valtionyhtiö suunnitteli verojaan 15 – 20 miljoonan euron edestä. Energiayhtiö Fortum ylsi 136,4 miljoonaan euroon pelkästään tutkittuna vuonna 2007. Stora Enso yltää 50 miljoonaan euroon vuosina 2005 – 2010.

Aggressiivista verosuunnittelua harjoittaneiden yritysten listalta löytyy terveyspalveluja tarjoavia yrityksiä (Attendo, Mehiläinen ja Terveystalo).

Listalta löytyvät myös Ikea, H&M, Janton, McDonald’s, Calrsberg/Sinebrychoff, sähkönsiirtoyhtiöt Caruna ja Elenia sekä viestintäverkkoyhtiö Digita, Nokian renkaat ja A-Katsastus.

Suosiossa rahoitusjärjestelyt

Suomessa verovälttelyn päämuoto on rahoitusjärjestelyt. Aggressiivisella verosuunnittelulla tarkoitetaan järjestelyjä, joilla yritys siirtää liiketoimintansa voittoja halvemman verotuksen maihin. Siirrot tehdään yhtiön tai konsernin sisäisin järjestelyin.

Haitallista toiminta on, kun järjestelyn ainoana tai varsinaisena tarkoituksena on verojen välttely.

Nykylainsäädäntö ei anna verottajalle mahdollisuuksia puuttua yhtiöiden sisäisiin järjestelyihin. Veroparatiiseina toimivat maat tarjoavat veroetuja houkutellakseen yrityksiä.

Suoranaisten veroparatiisien lisäksi verosuunnitteluun houkuttelee yhä yleisemmäksi muodostunut verokilpailu valtioiden kesken.

Verovälttely tarjoaa Telkin mukaan sitä harjoittaville yrityksille kilpailuetuja ja haittaavat markkinoiden tehokasta toimintaa.

– Vapaamatkustajat pakottavat muut maksamaan enemmän veroja.

Tiedot julkisiksi

Finnwatch ehdottaa, että kansainväliset suuryritykset velvoitetaan maakohtaiseen julkiseen veroraportointiin. Tietoa tarvitaan, jotta ilmiöön voitaisiin puuttua lakimuutoksilla.

– EU:ssa toimivat suuryritykset joutuvat jatkossa raportoimaan maakohtaiset verotiedot viranomaisille. Nämä raportit pitäisi julkistaa, jotta ne saataisiin tutkijoiden käyttöön, Telkki kehottaa.

Tässä suhteessa Suomi ei ole Telkin mukaan muita parempi, vaikka haluaakin esiintyä veroraportoinnin edelläkävijänä.

– Tosiasiassa Suomen esimerkiksi valtionyhtiöiden veroraportointi on hyvin puutteellista. Useat niistä ovat jääneet kiinni hyvinkin aggressiivisesta verosuunnittelusta.

Ongelma tiedossa

Monikansallisten yritysten aggressiivinen verosuunnittelu tunnustetaan ongelmaksi EU:ssa, OECD:ssa ja YK:ssa. OECD:n maltillisen arvion mukaan monikansallisten yritysten aggressiivinen verosuunnittelu aiheuttaa valtioille maailmanlaajuisesti yhteensä 75 – 180 miljardin euron vuotuiset yhteisöveromenetykset. Arvio vastaa 4 – 10 prosenttia maailman koko yhteisöveropotista.