”Guggenheim-museon saa Perussuomalaisten puolesta rakentaa yksityisin varoin, sitä emme vastusta. Valtion rahaa tuohon hankkeeseen ei Perussuomalaisten hallituskaudella tule. Toivottavasti tämä tuli nyt hallituskumppaneille selväksi!”
Näin ulkoministeri Timo Soini paalutti blogissaan elokuun lopussa ja sen jälkeen perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa kuten tästä videosta näkee.
Torstaina Helsinkiin rakennettava Guggenheim-museo kuitenkin otti aimo harppauksen eteenpäin, ja siihen käytetään myös valtion rahaa. Hallitus on luvannut museolle valtionosuuksia 1,3 miljoonaa euroa vuodessa, 26 miljoonaa euroa 20 vuoden aikana.
Helsinki maksaa 80 miljoonaa
Vuodesta 2011 suunnitellun ja moneen kertaan kaatuneen Guggenheimin rakentaminen Helsinkiin alkoi näyttää todennäköiseltä, kun Helsinki ottaa asiassa vetovastuun ja hankkeeseen löytyi yksityistä rahaa 66 miljoonaa euroa. Helsingin kaupunginhallitus käsittelee asiaa ensi maanantaina.
Sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen esitteli uuden mallin torstaina aamupäivällä. Viljasen mukaan tavoitteena on ollut löytää toteuttamiskelpoinen malli, joka ei aseta kaikkea museorakentamisen taloudellista vastuuta Helsingin kaupungille, ja jossa kaupungin rahoitusvastuu pysyy samana kuin mitä se olisi ollut, jos valtio olisi ollut mukana.
Nyt sellainen malli on löytynyt.
Guggenheim Helsinki -museon arvioidut rakentamiskustannukset ovat 130 miljoonaa euroa. Ehdotuksen mukaan kaupunki rahoittaisi museon rakentamista enintään 80 miljoonalla eurolla ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiö 15 miljoonalla eurolla. Yksityistä rahaa hankkeeseen on löytynyt 66 miljoonaa euroa.
Viljanen kiitti yksityisiä tahoja näiden tuesta museohankkeelle.
– Kyseessä on poikkeuksellinen hanke: mikään muu Helsingin kulttuurikohde ei ole saanut taakseen näin paljon yksityistä rahoitusta. Yksityisellä rahalla maksettaisiin investoinnista vähintään 66,4 miljoonaa euroa. Lämpimät kiitokseni museoon sitoutuneille yksityisille, jotka mahdollistavat sen, että Helsinki voi nyt viedä asiaa eteenpäin
Yksityiset maksavat säätiön lisenssimaksut
Uudessa mallissa Helsingin kaupunki olisi museorakennuksen pääasiallinen omistaja ja vastaisi sen tilakustannuksista, mutta kaupunki ei muuten rahoittaisi museon toimintaa.
Tilakustannukset museosta olisivat vuodessa noin 6,5 miljoonaa euroa.
Museotoiminnasta vastaisi Guggenheim Helsingin Tukisäätiö tuloillaan, yksityisellä rahoituksella ja valtion myöntämällä vuotuisella museon käyttötaloustuella. Yksityisellä rahoituksella katetaan myös Solomon R. Guggenheim -säätiölle maksettavat lisenssi- ja hallintomaksut, 20 miljoonaa dollaria eli noin 18,4 miljoonaa euroa 20 vuodessa. Lisäksi Tukisäätiö investoi museorakennukseen 15 miljoonaa euroa ja suorittaa rakentamiseen otettavan lainan kulut vuokrina.
Arhinmäki: Parempi esitys kuin aiemmat
Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu, ex-kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki julkaisi pian Viljasen tiedotustilaisuuden jälkeen Facebookissa laajan arvion hankkeen uudesta käänteestä. Hänen mielestään esitys on parempi kuin aiemmat:
”Helsingin taidemuseota HAM:ia ei sulauteta Guggenheimiin, yksityinen puoli osallistuu rakentamiskustannuksiin ja maksaa lisenssin. Myöskin Guggenheimin suomalainen tukisäätiö vastaa museon pyörittämisestä. Kaupungin laskelmien mukaan yksityisen rahoituksen osuus on 66,4 miljoonaa euroa. Se on merkittävä summa.”
”Jo tämän verran olemme siis säästäneet vastustuksellamme veronmaksajien rahoja.”
Mutta onko tarpeeksi hyvä?
Monet puolueet ovat vaatineet, että pääosan museon rahoituksesta on tultava yksityiseltä puolelta. Täyttyykö vaatimus?
Arhinmäki laskee, että uudessa esityksessä Helsingin kaupungille tulee suoria kustannuksia Guggenheimin rakentamisesta 80 miljoonaa euroa. Museorakennuksen lämmitys ja ylläpito maksavat 900 000 euroa vuodessa. Se on 20 vuoden aikana 18 miljoonaa euroa eli kaupungin suorat kustannukset Guggenheim-museosta ovat siis 20 vuoden aikana 98 miljoonaa euroa.
Lisäksi tulee epäsuoria kuluja tämän päälle 112 miljoonaa euroa. Arhinmäki kirjoittaa tämän syntyvän siitä, että kaupunki ei perisi tontista vuokraa eikä perisi vuokrana rakennuksesta normaaleja kuoletuksia tai pääomakorkoja, joita kaupunki perii kaikista muista rakennuksistaan kouluista, kirjastoista, terveysasemista…
Kuka kantaa riskin, jos museo ei kannatakaan?
Itse hän ei ota kantaa asiaan, vaan esittää kysymyksiä uudesta asetelmasta:
”Guggenheimin uusi esitys on siis paljon parempi kuin aikaisemmat. Nyt sitten pitää arvioida, onko suora julkinen tuki 124 miljoonaa euroa ja epäsuora julkinen tuki 112 miljoonaa euroa sopiva vai liikaa suhteessa 66,4 miljoonaan euroon yksityistä rahoitusta.”
Ainakaan monien puolueiden edellytykset ”pääasiassa yksityisin varoin” puhumattakaan ”vain yksityisin rahoin” eivät toteudu, hän toteaa.
Lisäksi on riski, ettei museoon tulekaan odotettua 550 000 kävijää joka vuosi 20 vuoden ajan.
”Yhdysvalloista käsin toimivalla Guggenheim-säätiöllä ei ole taloudellista riskiä hankkeesta. Se tulee ainoastaan vastaan lisenssimaksun suuruudessa, jos odotetut kävijämäärät eivät toteudu.”
” Kuka kantaa vastuun, jos Guggenheim ei taloudellisesti kannata? Suomalaisella tukisäätiöllä ei ole sellaisia pääomia, joilla vastata tästä. Kaatuuko museon pyörittäminen tässä tapauksessa veronmaksajien piikkiin kokonaan?”, Arhinmäki kysyy.
Rakentamaan aikaisintaan 2019
Ritva Viljasen torstaina esittelemän arvion mukaan museo toisi Helsinkiin lisää matkailijoita ja vaikuttaisi matkailijoiden kulutukseen ”varovaistenkin arvioiden mukaan” 16 miljoonaa euroa vuodessa.
Rakentamisvaiheessa museon vaikutus verotuloihin olisi 24 miljoonaa euroa vuodessa ja vaikutus työllisyyteen noin 1 200 henkilötyövuotta. Museon toiminnan ja matkailun kautta syntyvä vaikutus verotuloihin olisi yhteensä 7 miljoonaa euroa vuodessa ja vaikutus työllisyyteen 400 henkilötyövuotta.
Jos valtuusto hyväksyy museohankkeen, vuosina 2017–2019 käsiteltäisiin tontin kaavamuutos ja laadittaisiin hankesuunnitelma. Museon rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan vuonna 2019.