Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA syyttää Suomen laittomista lakoista keskitettyä palkkamallia, työnantajien ja työntekijöiden vanhoja vastakkainasetteluita, ammattiyhdistysliikkeen sisäisiä valtataisteluita ja kaunaa maan hallitusta kohtaan laittomista. EVA-raportissa Suomen tauti vertaillaan, että vuonna 2000–2015 Suomessa oli yli 1 600 laitonta lakkoa, Ruotsissa 31.
Raportin mukaan Ruotsissa laittomat lakot loppuivat miltei kokonaan jo 1990-luvulla, kun palkkamalli uudistettiin niin sanotuksi teollisuussopimukseksi, jossa vientiteollisuus määrittelee palkankorotusnormin. Lisäksi työriitojen sovittelussa ja työtuomioistuimessa on Ruotsissa paremmat mahdollisuudet tukea työrauhaa.
Raportin kirjoittanut taloushistorioitsija Henrik Malm Lindberg ehdottaa Suomeen sääntöä, jonka mukaan sovittelussa ei voida ylittää kansainväliselle kilpailulle avoimien alojen palkkanormia. Työtuomioistuin taas voisi ottaa käyttöön väliaikaiset päätökset, joilla voitaisiin estää laittomien lakkojen pitkittyminen.
Lindberg on Ruotsin elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Ration työmarkkinatutkija ja työskentelee maahanmuuttotutkimuksen valtuuskunnassa Delmissä.
Lindbergin vertailissa vuodesta 2000 Suomi on menettänyt laittomissa lakoissa yhteensä yli 560 000 työpäivää, kun Ruotsissa menetykset ovat jääneet 3 700 työpäivään.
”Puututtava syihin”
Ammattiyhdistysliikkeessä ei niellä purematta EVAn analyysiä. Työtaistelujen määrän sijasta on keskusteltava työtuomioistuimessa laittomiksi todettujen työtaisteluiden syistä, sanoo STTK:n johtaja Katarina Murto.
– Jos syihin puututaan, selvää on, että myös laittomat työtaistelut vähenevät.
STTK:n mukaan merkittävä osa laittomista työtaisteluista liittyy yhteistoimintamenettelyihin ja erityisesti työvoiman vähentämiseen.
– Kun työvoimaa aiotaan vähentää, henkilöstö reagoi ennen kaikkea tapaan, jolla työnantaja hoitaa prosessin, Murto sanoo.
– Esimerkiksi kun taloudellisesti kovaa tulosta tekevä yritys vähentää väkeä, henkilöstö voi kokea sen erittäin epäoikeudenmukaiseksi. Tämän takia voi tapahtua hyvin lyhytkestoisia ulosmarsseja tai muita mielenilmaisuja. Ne ovat henkilöstön reagointia huonoon johtamiseen ja aidon yhteistoiminnan laiminlyöntiin sekä haluttomuuteen etsiä irtisanomisten sijasta henkilöstön kanssa muita ratkaisuvaihtoehtoja.
Työpäiviä menetetään 0,03 prosenttia
STTK:n barometrin perusteella luottamuspula ja heikko tiedonsaanti ovat henkilöstön edustajien mukaan merkittävä ongelma työpaikoilla.
– Työnantajien väitteet laittomien työtaisteluiden vuoksi menetetyn työpanoksen ja aiheuttamien kustannusten vaikutuksista ovat täysin ylimitoitettuja. Esimerkiksi sairauspoissaoloihin verrattuna työtaisteluissa menetetään työpäiviä häviävän vähän, 0,03 prosenttia. Merkittävä osa laittomista työtaisteluista voitaisiin välttää paremmalla yhteistoiminnalla, henkilöstöpolitiikalla ja johtamisella.
Ruotsissa moni asia paremmin
Myös STTK:n Murto tekee vertailua Suomen ja Ruotsin välillä. EVAn analyysi on hänen mielestään kapeakatseinen.
Ruotsissa niin sanottu myötämääräämislaki antaa työntekijöille tulkintaetuoikeuden tietyissä erimielisissä asioissa. Ikääntyneillä on Ruotsissa Suomea parempi irtisanomissuoja ja ruotsalainen neuvottelukulttuuri on ylipäätään suomalaista avoimempaa.
– Suomessa työnantajien pitäisi ymmärtää, että sanktiot eivät poista syitä eivätkä edistä luottamusta, joka on esimerkiksi paikallisen sopimisen edistämisessä välttämätöntä. Meidän tulee löytää Ruotsin tapaan keinoja, joilla yhteistoimintaa, luottamusta ja parempaa neuvottelukulttuuria edistetään.