Vuosi sitten syyskuussa Turkin armeija aloitti operaation, joka oli virallisesti kohdistettu Kurdistanin työväenpuolueen eli PKK:n taistelijoita vastaan. Human Rights Watch -järjestö raportoi, että yhdeksässä Kaakkois-Turkin kaupungissa ja lähialueilla yli 355 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa ja arvioiden mukaan 300–700 siviiliä kuoli. Turkin valtion mukaan siviilejä ei kuollut.
Turkin valtion retoriikka on ongelmallista. Kun Turkki viime kesänä Atatürkin lentokentän terrori-iskujen jälkeen pyysi kansainvälistä yhteisöä mukaan taisteluun terroristeja vastaan, se ei määritellyt keitä terroristit ovat. Isisin, Syyrian kurdien YPG:n ja PKK:n toimijat luokiteltiin lähes samaan kategoriaan.
Kansallisissa keskusteluissa kurdista on tulossa synonyymi terroristille. Monista kurdeista tuntuu, että kansainvälinen yhteisö on unohtanut heidät.
Lapset kantoivat valkoisia lippuja päästäkseen kouluun turvallisesti.
Sota alkoi uudelleen
Turkin ja PKK:n rauhanneuvottelut päättyivät heinäkuussa 2015, minkä jälkeen konflikti Kaakkois-Turkissa kiihtyi. Neuvottelujen päättymistä kiihdyttivät kesäkuun vaalitulos ja Isisin terrori-isku Suruçissa.
Vaaleissa kurdien Kansan demokraattinen puolue HDP ylitti 10 prosentin äänikynnyksen. Valtapuolue AKP ei voinut muodostaa hallitusta yksin. Ennen vaaleja AKP oli kampanjoissaan mainostanut rauhaa kurdien kanssa, mutta vaalien jälkeen retoriikka muuttui. Epäonnistuneiden hallitusneuvottelujen jälkeen AKP julisti uudet vaalit.
Heinäkuussa 2015 Isis teki pommi-iskun Syyrian Kobaneen matkalla olevien vapaaehtoisten tapahtumaan Suruçissa. 33 ihmistä kuoli. Turkin viranomaisia kritisoitiin siitä, että he olisivat voineet estää iskun. Poliisi oli aikaisemmin ottanut tekijän kiinni ja päästänyt hänet vapaaksi. Turkki oli pitkään mahdollistanut Isisin jäsenten vapaan liikkumisen raja-alueillaan.
Konflikti ja sota Kaakkois-Turkissa loivat turvattomuuden tunnetta koko maahan. Samalla AK-puolueen kannatus kasvoi. Turkkilaisen nationalistipuolueen kannattajat osoittivat tukeaan AKP:lle. Uusintavaaleissa syksyllä puolue sai tarpeeksi ääniä muodostaakseen hallituksen yksin.
Human Rights Watchin selvitysten mukaan Turkki on konfliktin aikana tappanut siviilejä, pakottanut ihmisiä jättämään kotinsa sekä tuhonnut laajasti yksityisomaisuutta. Aikaisemmin armeijan ja PKK:n välisiä taisteluja ei ole käyty yhtä aktiivisesti kaupunkialueilla. PKK iskee yleensä siviilien sijaan armeijaa ja poliisia vastaan.
Pahasti kärsinyt alue
Cizre on yksi konfliktin keskeisimmistä ja väkivaltaisimmista alueista. Erityisesti Cudin ja Surin kaupunginosat kärsivät pahasti, mutta myös muut alueet saivat osansa iskuista.
Viimeisin ympärivuorokautinen ulkonaliikkumiskielto päättyi maaliskuussa, minkä jälkeen alueella ei saanut liikkua iltaisin. Ympärivuorokautinen ulkonaliikkumiskielto aiheutti sen, että alueelle oli mahdotonta tuoda ruoka- ja juoma-avustuksia. Silminnäkijät raportoivat lapsista, jotka kantoivat valkoisia lippuja päästäkseen kouluun turvallisesti. Aina lippu ei riittänyt, vaan lapsetkin saivat osansa väkivallasta.
Helmikuussa arviolta 130 ihmistä kuoli jäädessään loukkuun kellareihin Cudissa ja Surissa. Silminnäkijät raportoivat, että jotkut ruumiit olivat palaneet niin, ettei niitä voitu enää tunnistaa. Kellarikuolemien olosuhteet antavat ymmärtää, että tapahtumat ovat olleet tahallisia.
Human Rights Watch vaati heinäkuussa, että tapahtumat tulisi tutkia kunnolla. Tutkijoiden ja journalistien pääsyä alueelle on kuitenkin rajoitettu. Järjestö korostaa, että YK:n tulisi ottaa tapahtumat vakavasti ja aloittaa niiden tutkiminen pikaisesti.
Elämä Cizressä on vaikeaa, vaikka tilanne on rauhoittunut. Armeija on edelleen läsnä kaupungissa eikä pääsy sinne ole helppoa.
Monet ovat jääneet kodittomiksi ja asuvat teltoissa, mikä tulee olemaan erityisen vaikeaa talvella. Alueella ei ole opettajia, jotta lapset voisivat jatkaa koulussa käyntiä.
Cizre on riippuvainen ulkopuolisista ruoka- ja rahalahjoituksista selvitäkseen, sillä valtio ei ole antanut tukea kaupungin kunnostamiseen.