Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää alipalkkauksen kriminalisoimista. Kansanedustaja Jari Myllykosken valmistelemassa aloitteessa esitetään rikoslakiin lisäystä, jonka mukaan yleissitovan tai normaalisitovan työehtosopimuksen sisältämän palkanmaksuvelvoitteen rikkominen olisi jatkossa rangaistavaa.
Aloite on osa Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän Tolkkua työelämään –kampanjaa.
Aloitteen taustalla on halu kitkeä varsinkin ulkomaalaisiin työntekijöihin kohdistuva alipalkkaus. Viimeksi julkisuuteen nousseiden tietojen mukaan Turun telakan omistavan Meyer Turun alihankintayrityksissä oli maksettu jopa vain 2–3 euron tuntipalkkoja, joita oli kompensoitu päivärahoilla.
– Meyer Turun kaltaiset vastuulliset yritykset pyrkivät torjumaan aktiivisesti harmaata taloutta oma-aloitteisesti. Alihankintaketjut ovat kuitenkin niin laajoja, että pelkkä yritysten oma työ ei riitä, vaan tarvitaan alipalkkauksen yksiselitteisesti kriminalisoivaa lainsäädäntöä ja tehokasta valvontaa, Myllykoski sanoo.
Oikeusministeriön kanta on ollut, että erillistä alipalkkauksen kriminalisointia ei tarvita, koska rikoslaissa on työsyrjinnän, kiskonnantapaisen työsyrjinnän ja petoksen rikosnimikkeet, joiden kautta kriminalisoidaan alipalkkauksen vakavat muodot.
Puolalaisten alipalkkaus ei ollut rikos
Aloitteessa todetaan, että olemassa oleva lainsäädäntö ei kuitenkaan estä riittävässä määrin alipalkkausta. Esimerkiksi vuonna 2013 työsuojeluviranomainen havaitsi erään Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla toimineen puolalaisen yrityksen maksaneen työntekijöilleen työehtosopimuksen alittavia palkkoja. Syyttäjä jätti kuitenkin syytteen nostamatta ja vetosi työoikeuden professori Seppo Koskisen lausuntoon, että alipalkan maksaminen ei ole rikos silloin, kun sitä maksetaan tasapuolisesti kaikille työntekijöille. Työsuojeluviranomaisen valitus valtakunnansyyttäjälle ei tuonut päätökseen muutosta.
– Oikeusministeriön mukaan rikoslaki nykyisellään riittää estämään alipalkkausta. Olkiluodon puolalaisyrityksen tapaus kuitenkin osoittaa, että alipalkkausta koskevaa lainsäädäntöä on tarpeen tiukentaa, Myllykoski perustelee.
Aloitteessa todetaan, että alipalkkaus on yhteiskunnalle erittäin haitallinen ilmiö. Alipalkkaus johtaa markkinoiden vääristymiseen, kun työehtoja polkevat yritykset saavat kilpailuhyötyä. Suomalaisten työntekijöiden mahdollisuus työllistyä heikkenee, jos urakat päätyvät alipalkattua ulkomaista työvoimaa käyttäville yrityksille. Tämä lisää sekä työttömyysturvamenoja että alentaa verotuloja.
– Kärsijöinä ovat sekä työntekijät että rehelliset yrittäjät. Me haluamme, että suomalaisessa työelämässä noudatetaan lakia ja kilpaillaan laillisin ja rehellisin keinoin, Myllykoski sanoo.