Lehtikuva/Mikko Stig

”Haluamme myös normaalisitovien ja yleissitovien työehtosopimusten ulkopuolella olevat yli 200 000 työntekijää selkeästi määritellyn vähimmäispalkan piiriin.”

Kansanedustaja Jari Myllykoski ei hyväksy Rakennusliiton varapuheenjohtajan Kyösti Suokkaan esittämää arvostelua vasemmistoliiton minimipalkka-aloitetta vastaan. Suokas kirjoitti tiistaina blogissaan, että se romuttaisi yleissitovuuden.

Myllykoski vastaa blogissaan, että lainsäädäntö lähtee aina heikommassa asemassa olevan oikeuksien takaamisesta.

”Siksi työlainsäädännönkin tulee määrätä vähimmäistasosta, jota täydennetään työehtosopimuksin. Tämä ei romuta yleissitovuusjärjestelmää, vaan tukee ja täydentää sitä.”

Jari Myllykosken mukaan vasemmistoliiton pyrkimyksenä ei ole muuttaa sitä yleistä järjestelmää, että työehdoista sovitaan alan työmarkkinajärjestöjen kesken.

”Haluamme siksi myös normaalisitovien ja yleissitovien työehtosopimusten ulkopuolella olevat yli 200 000 työntekijää selkeästi määritellyn vähimmäispalkan piiriin. Työmarkkinajärjestöjen sopimusoikeuteen aloitteemme ei puutu muilta osin kuin vähimmäispalkan osalta”, Myllykoski kirjoittaa.

Vasemmistoliiton minimipalkkaesityksellä pyritään asettamaan konkreettinen sisältö työsopimuslain määritelmälle, joka koskee tavanomaista ja kohtuullista palkkaa. Vasemmistoliitto ei halua, että jollekin alalle muodostuu ”tavanomaiseksi” maksaa esimerkiksi viiden euron tuntipalkkoja.

ILMOITUS

Pienimmät palkat jäävät jälkeen

Myllykosken mukaan siitä on näyttöä, että pienimmät palkat jäävät jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. Suomi ei ole ratifioinut uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan artiklaa, jossa säädetään kelvollisesta palkasta.

”Vasemmiston esittämä 10 euron minimituntipalkka ratkaisisi tämän ongelman, sillä kokoaikatyössä se tarkoittaisi 1 670 euron kuukausiansioita eli noin 50 prosenttia bruttokeskipalkasta”, Myllykoski kirjoittaa.

Hänen mukaansa minimipalkka-aloitteen uusimiselle antoi lisävauhtia hallituksen viime talvena suunnittelema paikallisen sopimisen kriisilauseke, joka mahdollistaisi työntekijöiden palkkojen alentamisen yrityksen kriisitilanteessa.

”Vasemmistoliitossa katsomme, että 10 euron minimituntipalkka täydentää työntekijöiden turvaa palkkojen alentamispyrkimyksiä vastaan.”

Yleissitovuuden rinnalle uudistuksia

Valtaosa suomalaisista työskentelee aloilla, joilla on normaalisitova tai yleissitova työehtosopimus. Suurimmassa osassa työehtosopimuksista alimmat taulukkopalkat ylittävät vasemmistoliiton esittämän 10 euron minimipalkan. Myllykosken mukaan puolueen pyrkimyksenä ei ole muuttaa sitä yleistä järjestelmää, että työehdoista sovitaan alan työmarkkinajärjestöjen kesken.

”Suokas esitti myös epäilyn, että hallitus jäädyttäisi minimipalkkaindeksin toteuttaakseen sisäistä devalvaatiota palkka-alen keinoin. Vaikka näin tapahtuisikin tulevaisuudessa jonkin hallituksen toimesta, tarjoaisi lakisääteinen 10 euron minimituntipalkka siitä huolimatta työehtosopimusten ulkopuolisille työntekijöille paremman toimeentulon turvan kuin nykyinen lainsäädäntö.”

Myllykoski ymmärtää Suokkaan huolen yleissitovan työehtosopimusjärjestelmän puolesta. Se on toiminut hyvin tarjoten palkansaajille kelvolliset työehdot viimeisten vuosikymmenten aikana.

”Järjestelmä vaatii kuitenkin tuekseen lakisääteisen minimipalkan kaltaisia uudistuksia, jotta järjestelmää ei hiljalleen nakerrettaisi palkkojen polkemiseksi”, Myllykoski toteaa.