LEHTIKUVA/TIMO JAAKONAHO

Iso työllistäjä

Julkisella sektorilla on Suomessa merkittävää ostovoimaa. Pelkästään kuntien hankintojen kokonaismäärä on noin 13 miljardia euroa vuodessa.

Julkisia hankintoja säätelee EU:n hankintadirektiiviin perustuva hankintalaki.

Eduskunnan käsittelyssä on lakiesitys, jossa hankintojen kansallinen kynnysarvo kaksinkertaistuisi 60 000 euroon.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kynnysarvoa esitetään nelinkertaistettavaksi 400 000 euroon.

Rakennusurakoiden pysyisi 150 000 eurossa.

Kuntapäättäjät eivät uskalla hankkia kotimaista tai paikallista tavaraa tai palvelua, vaikka haluaisivat. Suomalaisen Työn Liiton viime viikolla julkistaman tutkimuksen mukaan hinnan painoarvo julkisissa hankinnoissa on kuntapäättäjien mielestä liian suuri. Se kallistaa valinnan usein kotimaisen tappioksi.

ILMOITUS

Motivan asiantuntija Elina Ojala epäilee kuntapäättäjien pelkoa liioitelluksi. Hankinnoissa voi käyttää muitakin perusteita kuin tavaran tai palvelun hintaa.

– Kotimaisen suosiminen ei ole mahdollista, sillä kilpailun pitää olla tasapuolista. Kuitenkaan hinnan ei tarvitse olla ratkaiseva tekijä, kun hankintapäätöstä tehdään, Ojala huomauttaa.

Muiden valintaperusteiden paino vielä korostuu, kun eduskunnan käsittelyssä parhaillaan oleva hankintalain uudistus astuu voimaan.

– Lakiesitys ei suorastaan edellytä, mutta kannustaa esimerkiksi sosiaalisten näkökohtien huomioimiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriö korostaa hankintalakiesitystä koskevassa tiedotteessaan, että hankintoja kilpailutettaessa ympäristö- ja sosiaaliasia näkökohtia voisi huomioida aiempaa enemmän.

Suosiminen kiellettyä

Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola työ- ja elinkeinoministeriöstä tähdentää, että EU-direktiiveihin perustuva hankintalainsäädäntö korostaa sisämarkkinoiden toimivuutta.

– Maantieteelliseen sijaintiin perustuva suosinta tai syrjintä on ehdottomasti kiellettyä. Kilpailun pitää olla avointa.

Nykyinenkin laki mahdollistaa kuitenkin monenlaisten tekijöiden huomioimisen hankinnoissa. Uudessa lakiesityksessä puhutaan esimerkiksi elinkaarikustannuksista, Ukkola huomauttaa.

– Kyseessä ei ole siis pelkästään hankintahinta vaan esimerkiksi energiakulutus, kierrätyskustannukset, huolto jne.

Esimerkiksi Espoossa on kunnallisissa rakennusurakoissa edellytetty pitkäaikaistyöttömien työllistämistä.

– Se on täysin mahdollista nykyisenkin hankintalain perusteella, Ukkola toteaa.

Työllisyysnäkökohta uutta Suomessa

Motivan Elina Ojalan mukaan Suomessa työllistämisnäkökohta julkisissa hankinnoissa on Suomessa melko uutta.

– Esimerkiksi Briteissä, Ruotsissa ja Hollannissa sitä on tehty jo pidempään.

Työllistämisehdon käyttäminen ei Ojalan mukaan ole aiheuttanut markkinaoikeuteen johtavia valituksia. Työllistämisehto ei ole myöskään karsinut kilpailua.

– Yrityksille kyse on yhteiskuntavastuusta.

Valtion omistama asiantuntijayritys Motiva tarjoaa julkishallinnolle, yrityksille, kunnille ja kuluttajille tietoa ja palveluja, joiden avulla pyritään resurssitehokkaisiin ja kestäviin valintoihin.

Iso työllistäjä

Julkisella sektorilla on Suomessa merkittävää ostovoimaa. Pelkästään kuntien hankintojen kokonaismäärä on noin 13 miljardia euroa vuodessa.

Julkisia hankintoja säätelee EU:n hankintadirektiiviin perustuva hankintalaki.

Eduskunnan käsittelyssä on lakiesitys, jossa hankintojen kansallinen kynnysarvo kaksinkertaistuisi 60 000 euroon.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kynnysarvoa esitetään nelinkertaistettavaksi 400 000 euroon.

Rakennusurakoiden pysyisi 150 000 eurossa.