Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välinen vapaakauppa sopimus TTIP olisi äärimmäisen vaarallista demokratialle ja ihmisten kansalaisoikeuksille niin Suomessa kun koko EU:ssa.
Kyse on siitä, vapautetaanko EU-maiden palvelut, tavarat, ruoka, raaka-aineet ja energiamarkkinat amerikkalaiselle kilpailulle ja päästetäänkö eurooppalaiset yritykset vastaavasti Amerikan markkinoille. Ymmärtävätkö poliitikot ja virkamiehet kaikkia sen kauaskantoisia seurauksia?
Vapaakauppasopimukset ovat myrkkyä valtioiden itsemääräämisoikeudelle, sillä sopimukset saavat aikaan sen, että esimerkiksi työoikeuksiimme, luonnonvaroihimme sekä elintarvikesuojaamme liittyvistä asioista eivät päättäisi parlamentit vaan suuryritykset. Hyötyjiä siis olisivat suuryritykset ja niiden edustajat.
Euroopassa on käytössä varovaisuusperiaate: säädetään esimerkiksi kemikaaleja koskevia rajoituksia ihmisten suojelemiseksi ennalta. USA:ssa tällaista periaatetta ei ole, vaan mahdollisia ilmaantuvia ongelmia ratkotaan jälkikäteen oikeusjutuilla. On siis suuri mahdollisuus siihen, että toteutuessaan sopimus johtaa eurooppalaisen yhteiskunnan amerikkalaistumiseen, mikä ei välttämättä ole meille niin hyvä malli.
Ei ole hyvä sekään, jos EU:n elintarvikkeita koskevaa säätelyä on tarkoitus höllentää vastaamaan Yhdysvaltojen tilannetta. USA:n marketeissa myytävistä teollisesti käsitellyistä elintarvikkeista 70 prosenttia sisältää geenimuunneltuja aineosia, kun niitä EU-alueella ei suvaita juuri lainkaan. USA:ssa torjunta-aineita saa käyttää huomattavasti vapaammin kun EU:ssa ja lihakarjalle saa syöttää kasvuhormoneja, jotka täällä ovat kiellettyjä niiden syöpäriskiä lisäävien vaikutuksen takia.
USA on vaatinutkin TTIP:n myötä, että eurooppalaisia laatustandardeja tulee lieventää. Siten esimerkiksi EU:n alueella vapaageenimuunneltujen elintarvikkeiden alkuperää ei tarvitsisi ilmoittaa tuoteselosteessa. Tämä olisi erittäin epäoikeudenmukainen tilanne kuluttajille.
Yksi TTIP:n päätavoitteista on avata julkiset palvelut, esimerkiksi terveyspalvelut, kilpailulle. Terveydenhoidon ajautuminen yksityisten amerikkalaisten suuryritysten käsiin vaikeuttaisi vakavasti valtion mahdollisuuksia valvoa terveyspalvelujen hintojen kehitystä, palvelujen laatua ja kattavuutta sekä terveyspalvelu henkilöstön etuja ja työlainsäädännön sisältöä.
Kansainvälisiin vapaakauppasopimuksiin sisältyy usein myös investointisuoja. Sillä suojattaisiin tehdyt sijoitukset pakkolunastusta vastaan ja investoijille oikeudenmukainen kohtelu sekä tasapuoliset toiminta mahdollisuudet. EU haluaa TTIP-sopimukseen kattavan investointisuojan. Investointisuojat on todettu kuitenkin rajoiltaan epäselviksi, ja muiden kauppasopimusten yhteydessä on nähty huomiota herättäviä oikeusjuttuja.
Taisto Levo
Alastaro