Lehtikuva/Markku Ulander

Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen keskustelu ryöpsähti Ruotsin julkaistua Nato-selvityksensä viime viikolla. Sipilän hallituksen tilaama taustaselvitys Suomen Nato-jäsenyyden seurauksista julkaistiin jo viime keväänä.

Turvallisuuspoliittista keskustelua ryydittää myös valtioneuvoston kanslian Ulkopoliittiselta instituutilta tilaama Venäjä-selvitys. Se on aiheuttanut jo pienimuotoisen poliittisen myrskyn.

Sekä keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila että oppositiopuolue SDP puheenjohtajansa Antti Rinteen johdolla ovat kyseenalaistaneet tutkimuksen. Eivätkä tutkijatkaan ole samaa mieltä lähestymistavasta. Myös tutkimuksesta vastaava Katri Pynnönniemi ja Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen ovat eri linjoilla muun muassa siitä, miten Venäjän sisäpolitiikka vaikuttaa maan ulkopolitiikkaan.

Ulkopoliittisen tutkimuslaitoksen johtaja Teija Tiilikainen totesi Venäjään liittyvän tutkimuksen nostattavan herkästi keskustelua. Leimakirveet ovatkin heiluneet. Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-tutkimus on leimattu Nato-selvitykseksi, ja tutkimuslaitosta on epäilty Nato-myönteisyydestä. Venäjä-tutkimusta tekevää Aleksanteri-instituuttia on syytetty myötämielisyydestä Krimin miehitystä kohtaan ja ylipäänsä Venäjä-myönteisyydestä.

Tutkijat peräänkuuluttavat perustellusti tutkimuksen vapautta ja oikeutta päätyä tuloksiin, jotka ovat seurausta tutkimusprosessista. Johtopäätökset eivät aina välttämättä miellytä poliitikkoja, mutta keskustelun ja kritiikin tulisi kohdistua tutkimuksen argumentteihin. Tämä on tutkijoidenkin kestettävä.

ILMOITUS

Tutkimuksia on politisoitu ja jopa tutkimuslaitosten ammattitaitoa on kyseenalaistettu. Tutkimustuloksia pitää kyseenalaistaa, mutta ei sillä perustella, että tulokset eivät vastaa omaa maailmankuvaa tai arkikokemusta.

Keskustelussa on unohtunut, että tutkimukset on tarkoitettu poliittisen päätöksenteon taustaksi. Poliitikkojen tehtävänä ovat poliittiset johtopäätökset. Päätöksenteon kannalta on piittaamattomuutta, jos tutkimukset teilataan leimakirveitä heilutellen.

Poliittisen päätöksenteon ja tutkimustiedon käytön suhde tuntuu olevan ongelmallinen. Tutkimuksia tilataan ja luultavasti jopa luetaan. Eri asia on, miten paljon niitä käytetään päätöksenteossa.

sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi