Eeva Suorlahti

Hallituksen leikkaukset, kasvava työttömyys ja kovat asumiskulut kasvattavat tarvetta toimeentulotukeen.

Leikkaukset kaikkein heikoimmilta kolahtavat hallituksen omaan nilkkaan. Tavoitellut säästöt saattavat kuihtua, vaikka hallitus leikkaa kaikkein pienituloisimmilta.

Hallitus leikkaa työttömyysturvaetuuksista, sairauspäivärahasta, opintotuesta, yleisestä asumistuesta ja eläkkeensaajien asumistuesta. Kaikista näistä hallitus on jo leikannut myös tänä vuonna. Leikkauksia tehdään lähes 30:een eri etuuteen.

Yhä useammalle leikkauksen kohteena olevalle etuuden saajalle syntyy oikeus toimeentulotukeen. Se on viimesijainen tuki, joka paikkaa ensisijaisia etuuksia tai jopa pientä palkkatuloa. Toimeentulotuen piirissä oli vuonna 2014 lähes 400 000 ihmistä.

Yhä useammalle leikkauksen kohteena olevalle etuuden saajalle syntyy oikeus toimeentulotukeen.

Rankimmin maksujen omavastuiden korotus iskee ihmisiin, joilla on pienet tulot ja paljon terveysongelmia. Terveydenhuollon korvauksia on leikattu viime vuosina useasti, ja kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat kolminkertaistuneet vuodesta 1990 jo ennen näitä leikkauksia.

Suunnitellut leikkaukset heikentävät eniten työttömien, pienituloisten eläkeläisten, lapsiperheiden sekä opiskelijoiden toimeentuloa.

ILMOITUS

Luukutus lisääntyy leikkausten seurauksena

Hallitus ei ole kyennyt hillitsemään työttömyyden kasvua. Päinvastoin: pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut. Toimeentulotukimenot kasvavat etenkin työttömyyden lisääntyessä ja pitkittyessä.

Suurin osa toimeentulotuen saajista – noin 70 prosenttia – saa asumistukea ja reilusti yli 40 prosenttia työttömyysturvaa. Kun hallitus leikkaa näitä etuuksia, se samalla siirtää ihmisiä toimeentulotuen piiriin.

Myös osalle pientä eläkettä saavista syntyy oikeus toimeentulotukeen, etenkin paljon sairastaville. Noin 337 000 suomalaisen – eli lähes joka neljännen eläkkeensaajan – kokonaiseläke on alle tuhat euroa kuussa.

Harkinnanvaraista toimeentulotukea myönnetään muun muassa sairauskuluihin. Suuri joukko eläkeläisiä on nyt jättänyt hakematta toimeentulotukea, koska he eivät ole halunneet mennä ”sossun luukulle”.

Kela poistaa sosiaalista häpeää?

Ensi vuoden alusta toimeentulotukea voi hakea Kelalta. Kunnan sosiaalitoimi voi myöntää edelleen täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Toimeentulotuen myöntämisperusteet eivät muutu uudistuksen yhteydessä.

Siirto Kelalle helpottaa toimeentulotuen hakemista. Se helpottaa niiden ihmisten elämää, jotka tarvitsevat täydennystä ensisijaisiin etuuksiin tai pieniin palkkatuloihin.

Kelalla on yleensä valmiiksi käytettävissään asiakkaan etuustietoja, jolloin tuen hakeminen helpottuu. Kelaan jätetyn hakemuksen liitteet ovat tarvittaessa myös kunnan käytettävissä.

Sen sijaan se saattaa tipauttaa sosiaalityötä tarvitsevia toimeentulotukiasiakkaita turvaverkkojen ulkopuolelle.

Toimeentulotukimenot jo 1990-luvun laman tasolla

Toimeentulotuesta on tullut monille pitkäaikainen, vaikka keskimääräinen kesto on ollut kuusi kuukautta. Toimeentulotukimenot ovat lisääntyneet koko 2000-luvun, ja vuonna 2014 ne olivat 744,8 miljoonaa euroa.

Viime vuoden alussa toimeentulotuen menot olivat jo 1990-luvun laman tasolla. Ei tarvitse olla kovin suuri ennustaja, jos arvioi menojen kasvavan hallituksen politiikan seurauksena.