KU uutisoi (26.8.) hallituksen perustulokokeilusta, johon valitaan satunnaisotoksella 2 000 peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavaa 25–58-vuotiasta suomalaista. Heille maksetaan työttömyysturvan sijaan 560 euron suuruista perustuloa, jota mahdolliset muut tulot eivät vähennä. Uutisen mukaan kokeilussa selvitetään edistääkö perustulo työllistymistä.
On hyvin kannatettavaa, että tehdään yhteiskunnallisia kokeiluja, joiden avulla kerätään tietoa sosiaalipoliittisten toimien vaikutuksista. Nyt esitetty perusturvakokeilu vaikuttaa kuitenkin kokeena riittämättömältä, eikä sen avulla saada kattavaa tietoa perustulon työllistymisvaikutuksista. Pääsyy tähän on se, että kokeilu on rajattu edellä mainittuihin ryhmiin, ja esitetyn perustulon taso on matala, minkä takia monet sen saajista pysyvät myös toimeentulotuen piirissä.
Toimeentulotuki on viimesijainen ja tiukan tarveharkintainen avustus, jossa hakijat tulot vähentävät hänelle maksettavaa tukea. Tämä merkitsee sitä, ettei työttömien ole taloudellisesti kannattavaa ottaa esimerkiksi pätkätöitä vastaan, mikäli niistä saatu palkka ei auta pois toimeentulotuen piiristä. Toimeentulotuki siis vähentää perustulon kannustinvaikutuksia, eikä siksi välttämättä tue laajamittaisesti työllistymistä.
Hallituksen perustulokokeilu on potentiaalisesti erittäin hedelmällisen yhteiskunnallisen kokeilun surkea karvalakkiversio. Vähintäänkin perustulon tason tulisi olla selvästi suurempi kuin nykyisten työmarkkinatuen ja työttömän peruspäivärahan.
Jos perustulon vaikutuksia haluttaisiin oikeasti selvittää kunnolla, kannattaisi ensinnäkin testata eritasoisten perustulojen vaikutuksia. Toisekseen pitäisi tarkastella perustulon vaikutuksia eri ryhmiin, eikä vain työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa saaviin.
Ilmeisesti pääsyy esitettyyn kokeilumalliin päätymisessä on se, ettei hallitus ole valmis panostamaan taloudellisesti riittävästi itse ajamaansa kokeiluun. Kitsaudella voi olla kuitenkin se seuraus, ettei perustulon vaikutuksista saada riittävästi tietoa. Tällöin koko kokeilu on pitkälti ajan ja rahan tuhlaamista.
Järkevää olisi toteuttaa kokeilu siten, että sen avulla saataisiin kerralla mahdollisimman laajasti tietoa perustulon vaikutuksista. Tämän jälkeen olisi oikeasti mahdollista arvioida perustulon hyötyjä ja haittoja.
valtiotieteiden maisteri
Helsinki