Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Aino-Kaisa Pekosen budjetista puuttuvat tehokkaat toimet naisten työllisyyden tukemiseksi.
– Työllisyysaste on hallituksen ykköshuolenaihe. Miksi hallitus ei sitten esitä tehokkaita keinoja naisten työllisyysasteen nostamiseksi? Keinoja kuitenkin olisi, ja tiedetään, että nimenomaan naisten työllisyys on meillä alhaisempi kuin esimerkiksi Ruotsissa.
Pekosen mukaan naisten työllisyyttä tukisivat esimerkiksi päivähoitomaksujen alentaminen, vanhempainvapaajärjestelmän uudistaminen 6+6+6 -malliin, ja subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen.
– Hallituksen esittämä 2 500 euron kertakorvaus naisten työnantajille on kyllä askel oikeaan suuntaan, mutta ei lähellekään riitä ratkaisemaan perheen ja työn yhteensovittamisen ongelmia.
Hyvänä hän pitää sitä, että julkisen paineen ja opposition kritiikin jälkeen hallitus peruu huonosti harkitun päivähoitomaksujen korotuksen.
– Mutta onhan tämä vähän outoa seurata sivusta, kun kokoomus tuulettaa nyt voittona oman ministerinsä esityksen perumista.
Pekosen mukaan hallitus ylenkatsoo naisten työllisyyden merkitystä yhteiskunnalle ja kansantaloudelle.
– Eikö hallitus todellakaan välitä naisten työllisyydestä? Kilpailukykysopimus ja koulutusleikkaukset ovat iskemässä kovimmin julkisen sektorin naisvaltaisiin aloihin ja johtamassa irtisanomisiin. Jos näitä vaikutuksia ei kompensoida, saamme työllisyyden sijaan lisää naisten työttömyyttä.
Pekosesta on vaikea arvuutella, mikä ideologinen valinta on tietoisesti pönkittää rakenteita, jotka käytännössä pakottavat lukemattomat naiset koteihin työelämän sijaan.
– Näyttää yhä selvemmältä, ettei hallitus ole tasa-arvon asialla.
Modig: Apu kiinni asuinpaikasta
Kansanedustaja Silvia Modig on pettynyt hallituksen päätökseen olla panostamatta ensi vuoden talousarvioesityksessä voimakkaammin turvakotipaikkojen lisäämiseen.
– Tilanne on erityisesti pääkaupunkiseudulla monin paikoin kriittinen. Esimerkiksi Helsingissä turvakoteihin pyrkiviä joudutaan käännyttämään ovelta.
– Lisäksi turvakotipaikat jakautuvat Suomessa maantieteellisesti epätasaisesti ja turvakotiverkosto on liian harva. Avun saaminen ei voi olla asuinpaikasta kiinni, Modig toteaa.
Suomi allekirjoitti vuonna 2011 Istanbulissa Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Sopimuksen noudattaminen edellyttää turvakotipaikkojen kasvattamista nykyisestä 118 turvakotipaikasta noin 500 paikkaan.
– Nyt on aika toteuttaa se, mihin Istanbulin sopimuksessa sitouduttiin. Tutkimuksissa on todettu, että väkivalta muuttuu raaemmaksi pitkittyessään. Mitä aiemmin uhri saa apua, sitä paremmat mahdollisuudet on katkaista kierre.
Modig on kansanedustajana toimiessaan tehnyt useana vuonna talousarvioaloitteen lisärahoituksen antamiseksi turvakotitoimintaan.