Rauhanjärjestöt saavat valtiolta tukea entistä vähemmän vuonna 2017. Rauhanjärjestöt on talousarvioehdotuksessa poistettu kokonaan momentista, josta ne ovat rahaa saaneet.
Opetusneuvos Monica Melén-Paaso opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo, että rauhanjärjestöt kuitenkin saavat valtiolta rahaa vuonna 2017. Rahat tulevat kertaluonteisesti muualta ylijääneistä varoista.
Melén-Paason mukaan on varmaa, että rauhanjärjestöjen toiminta-avustusten määrä vuonna 2017 on pienempi kuin vuonna 2016. Tukien suuruus ja tuensaajien määrät ovat tässä vaiheessa auki.
Opetus- ja kulttuuriministeriön talouspäällikkö Tiina Heikkinen toteaa, että päätökset rauhanjärjestöjen ensi vuoden tukisummista tehdään todennäköisesti vuoden 2017 alussa.
Tarvitaan enemmän kuin koskaan
Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius on tyrmistynyt rauhanjärjestöjen rahojen leikkaamisesta.
– Tuntuu järjettömältä. Rauhanjärjestöjen työ on ajankohtaisinta ikinä, Lodenius puuskahtaa.
Lodeniuksen mielestä rauhanjärjestöjen työtä tarvitaan aiempaa enemmän esimerkiksi maailmanpolitiikan kiristyneen tilanteen ja Itämeren ympärillä tapahtuneen kehityksen vuoksi.
Lisäksi yhteiskunnan ilmapiiri on muuttunut. Lodenius viittaa vihapuheisiin ja vihatekoihin.
– Rauhanjärjestöt tekevät rauhankasvatusta.
Osviittaa syksyllä
Koska rauhanjärjestöiltä on poistettu oma kohta budjetissa, rahoitus on auki vuodesta 2018 alkaen. Ministeriön talouspäällikkö Heikkisen mukaan asiassa edetään loppusyksystä vuosien 2018–2021 kehysvalmisteluissa.
– Se antaa varmasti osviittaa.
Heikkinen uskoo, että valtio tukee rauhanjärjestöjä myös vuodesta 2018 alkaen. Sekä Heikkinen että Melén-Paaso pitävät rauhanjärjestöjen toimintaa tärkeänä.
Lodenius odottaa päätöksiä jakautuneella mielellä.
– Toiveikkaana löysässä hirressä.
Putosi 24 prosenttia tälle vuodelle
Rauhanrahoja leikataan kolmatta vuotta peräkkäin.
Vielä vuonna 2014 valtio jakoi rahaa rauhantyön edistämiseen 560 000 euroa 22 hakijalle.
Vuonna 2015 rahaa jaettiin 540 000 euroa 19 hakijalle.
Vuonna 2016 rauhanjärjestöjen valtiolta saamat rahat vähenivät 24 prosenttia. Tukia myönnettiin 412 000 euroa yhteensä 14 hakijalle.
Rauhanjärjestöt kirjoittivat lausunnossaan valtiovarainvaliokunnalle vuonna 2015, että leikkaukset vuodelle 2016 vuodelle ovat kestämättömiä.
”Esitetty leikkaus on rauhanjärjestöille liian suuri ja hankala, koska alkuperäinenkin jaettu tukimäärä on ollut pieni jakajien määrän huomioon ottaen”, järjestöt totesivat.
Rauhanjärjestöistä eniten tukea vuonna 2016 saa Rauhanliitto, yhteensä 140 000 euroa. Toiseksi eniten saa Suomen rauhanpuolustajat, jonka osuus on 124 500 euroa. Rauhankasvatusinstituutti on kolmanneksi suurin. Sen osuus on 60 000 euroa.
Tuen määrän suuruus kunkin rauhanjärjestön budjettiin vaihtelee suuresti. Toiminnanjohtaja Lodeniuksen mukaan valtionavustuksen määrä Rauhanliiton rahoista on ollut vuosittain noin kolmannes tai puolet.
Rauhanjärjestöistä vain muutama pystyy pitämään palkattua henkilökuntaa tai vakituisia toimitiloja. Lodeniuksen mukaan tämä on vaarassa, jos toiminta-avustusten leikkaukset ovat suuret.
Tippui jyrkästi 90-luvun alun lamassa
Ennen 1990-luvun alun lamaa rauhanjärjestöt saivat suhteellisesti ottaen nykyistä enemmän toiminta-avustusta. Rauhantyön edistämisen määrärahoihin tehtiin 70 prosentin leikkaus vuonna 1992. Määrärahaan on sen jälkeen tehty tasokorotus kaksi kertaa.
Viime vuosina rauhantyön avustusta on hakenut 29–33 järjestöä, joista 20–23 on saanut myönteisen päätöksen.
Rauhanliike on toiminut Suomessa 109 vuotta. Rauhanliitto perustettiin Tampereella helmikuussa 1907. Suomi oli tuolloin osa Venäjää.