Suomessa on vain vähän väkivaltaista ekstremismiä, johon liittyy rikollisuutta, ilmenee sisäministeriön julkaisemasta väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksesta. Sen teemana on tällä kertaa ekstremistiset rikokset vuonna 2015. Ministeriö julkaisee tilannekatsauksen kahdesti vuodessa.
Eurooppaan ja myös Suomeen viime syksynä suuntautunut pakolaisvirta vaikutti väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan.
– Poliisin tietoon tulleiden rikosepäilyjen mukaan ekstremististen rikosten määrä ei kuitenkaan lisääntynyt vuonna 2015. Sen sijaan äärioikeistolainen ja maahanmuuttovastainen liikehdintä aktivoitui ja tuli entistä näkyvämmäksi ja yhteiskunnallinen ilmapiiri kiristyi, toteaa kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriöstä.
Osa ekstremistisistä rikoksista on myös viharikoksia. Viharikos on rikos, jonka motiivina on ennakkoluulo tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta tai elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista, vammaisuutta tai muuta näihin verrattavaa ominaisuutta kohtaan.
Viime syksyn turvapaikanhakijatilanne synnytti Suomeen aiemmin harvinaisen viharikosilmiön: turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksiin kohdistuneet tuhotyörikokset, joita oli 15. Niissä tapauksissa, joissa iskun tekijä on tiedossa, ei ole löydetty kytköksiä järjestäytyneeseen ääriliikehdintään. Osassa tapauksia tutkinta on kuitenkin edelleen kesken.
Turvapaikanhakijoiden määrän laskettua vuoden 2016 aikana aiempien vuosien tasolle vastaanottokeskuksiin kohdistuneita tuhotyörikoksia ei ole enää ilmennyt.
Vastarintaliike pääroolissa
Vuonna 2015 äärioikeistolaiseen väkivaltaiseen ekstremismiin liittyviä rikosepäilyjä kirjattiin 33 kappaletta. Suurimman yksittäisen rikoskokonaisuuden muodosti elokuussa 2015 Jyväskylässä tapahtunut Suomen Vastarintaliikkeen (SVL) jäsenten mellakointi.
Rikoksista on ollut epäiltynä yli 20 henkilöä, joista osa on Ruotsin Vastarintaliikkeeseen kuuluvia Ruotsin kansalaisia. Epäillyt ovat 19–36-vuotiaita miehiä.
SVL liittyy myös yhtä lukuun ottamatta kaikkiin niihin tapauksiin, joissa epäillyn rikoksen nimikkeenä on kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Epäillyt rikokset on tehty levittämällä järjestön rasistista materiaalia sisältäviä lentolehtisiä julkisille paikoille tai asuintalojen postilaatikoihin.
Äärioikeistolaisiksi profiloituneista pahoinpitelyistä kolmessa tapauksessa epäillyt kuuluvat katupartiointiryhmään, johon liittyy rasistisia piirteitä. Kyseiset rikokset eivät kuitenkaan ministeriön mukaan liity varsinaiseen partiotoimintaan.
Viharikoksissa hyppy
Poliisi on seurannut viharikosten määrän kehitystä Suomessa vuodesta 1997. Vuodesta 2008 lähtien eri vuosia kuvaavat tiedot ovat yhteismitallisia. Poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrä on aiempina vuosina pysynyt samalla tasolla usean vuoden ajan. Vuoden 2015 tilanteesta saatujen ennakkotietojen perusteella poliisin tietoon tulleiden viharikosten näyttää lisääntyneen merkittävästi.
Ministeriön mukaan tämän taustalla saattaa vaikuttaa yhteiskunnallinen keskustelu ja sen myötä poliisin ja viharikosten uhrien lisääntynyt tietoisuus siitä, mikä on viharikos.
Vihapuhe voi johtaa väkivaltaan
Poliittisen väkivallan uhka on ollut Suomessa pieni usean vuosikymmenen ajan. Katsauksen mukaan Helsingin yliopistossa valmisteilla olevassa tutkimuksessa on monia merkkejä siitä, että yhteiskunnallinen ilmapiiri on kiristynyt. Väestön mielipiteet vaikuttavat polarisoituneen voimakkaasti ja vihapuhe on lisääntynyt. Suhtautuminen useisiin ajankohtaisiin kysymyksiin, kuten turvapaikanhakijoihin, jakaa ihmisiä voimakkaasti.
Tutkimus näkee Suomessa useita kehityskulkuja, jotka yhteiskuntatieteissä yleisesti yhdistetään poliittisen väkivallan mahdollistumiseen.
”Keskeinen osatekijä matkalla kohti poliittista väkivaltaa on väkivallan oikeutusta ja merkitystä rakentava puhe. Poliittisesta väkivallasta tulee tarkoituksenmukainen, oikeutettu ja jopa välttämättömältä tuntuva vaihtoehto vasta sitten, kun sille on rakennettu tarkoitus ja oikeutus. Hyvin yleisesti tätä oikeutusta ja merkitystä rakentavat henkilöt ovat eri henkilöitä kuin ne, jotka ryhtyvät niistä inspiroituneina ja rohkaistuneina toimintaan”, ministeriön tilannekatsauksessa todetaan.