Hannu Luostarinen

Harvoin esitetty Leoš Janáčekin Kuolleesta talosta on hieno valinta juhlien ohjelmistoon.

Savonlinnan Oopperajuhlien toinen uutuusooppera Leoš Janáčekin Kuolleesta talosta-ooppera päättyy koskettavasti, kun siperialaisen vankilan kolkko sakki päästää hoivaamansa, haavoittuneen kotkan vapauteen. Myös poliittisten mielipiteidensä vuoksi vangittu aristokraatti Fjodor Dostojevskin alter ego Gorjančikov pääsee vapauteen. Kahleet kilisevät, kun nuo vankilaan heitetyt ihmispoloiset, väkivaltaisen ja epäinhimillisen yhteiskunnan syrjään heittämät rikolliset kiertävät ajatustensa ja vankilan kivistä kehää. Vavahduttava ja syvällinen on koko esitys. Oopperan hienointa antia on Janáčekin aihepiiriin nähden ihanan romanttinen, paljolti venäläisiin kansanlauluihin pohjautuva värikäs musiikki, joka heijastelee vankien valon ja vapaudenkaipuuta ja karua vankilaelämää.

Hieno valinta

Harvoin esitetty Kuolleesta talosta on hieno valinta juhlien ohjelmistoon. Se on myös riskinotto, sillä tämä Dostojevskin omakohtaiseen romaaniin Muistelmia kuolleesta talosta perustuva tarinaltaan kolkko ooppera ei ole lipputulojen varassa rimpuilevalle juhlalle mikään kassamagneetti. Jo ensi-illassa tyhjiä paikkoja oli jonkin verran. Tämän kesän yleisösuosikki on Mozartin Don Giovanni, erityisesti Valtteri Torikan tähdittämänä. Suurelle yleisölle Kuolleesta talosta tarjoillaan niin Suomessa kuin Japanissakin television välityksellä. Yle Teema esittää oopperan suorana lähetyksenä 28. heinäkuuta.

Ooppera sijoittuu Venäjälle, tsaarinvallan ajan gulagiin, vankileirille, helvettiin, jossa vankeja rääkätään ja pidetään epäinhimillisissä oloissa.

Kuolleesta talosta kertoo siitä, miten vangit Siperiaan joutuivat. ”Heidän tarinoidensa välityksellä opimme elämästä ja olosuhteista ympäröivässä yhteiskunnassa, esimerkiksi kotiväkivallasta”, kertoo teoksen ohjannut britti David Pountney.

Janáčekin ooppera on fragmentaarinen kollaasi, joka rakentuu neljästä erilaisesta tarinasta. Esityksen seuraamista helpottaa kovasti, jos on lukenut Dostojevskin Muistelmia kuolleesta talosta tai ainakin pääpiirteissään tietää, mistä on kysymys, muutoin kertomuksien seuraaminen ja asiayhteyksien seuraaminen voi olla hankalaa.

ILMOITUS

Kivinen vankilamiljöö

Kuolleesta talosta on Walesin kansallisoopperan tuotanto, joka on muokattu Olavinlinnaan sopivaksi. Ahdas, karu lavastus on ahdistavuudessaan tehokas. Kiviseen vankilamiljööseen on tällätty monikerroksellisuutta, ja sitä löytyy myös tämän helvetin asukkaista. Puvustus ja lavastus ovat nerokkaita ja sopivat hyvin vankityrmänäkin aikoinaan toimineeseen Olavinlinnaan.

Kauniisti, vahvan emotionaalisesti laulava Dostojevskin alter ego, Ville Rusanen on vankilan hyvä henki, toisia auttamaan ja lohduttamaan pyrkivä tulokas. Hän ottaa erityiseen huomaansa Hanna Rantalan esittämän Aljeja-poikasen. Rantala onnistuu hellyttävässä roolissaan kaikin puolin hyvin.

Jylhä-ääninen, herkkävireinen baritoni Claudio Otelli Šiškovin roolissa laulaa eläytyen hurjan elämäntarinansa, josta ei raakuutta puutu.

Mika Pohjonen Luka Kuzmicina riehuu vimmatusti ja laulaa upeasti. Silmäkulmat kostuvat Adrian Thompsonin esittämää vanhaa vankia kuunnellessa kuten Juha Riihimäkeäkin vapisevana vanhuksena. Kehuja laulajina ja näyttelijöinä ansaitsevat kaikki tarinoitaan kertovat vangit. Erityismaininnan ansaitsee Don Juanin ja bramiinin rooleissa vankeja viihdyttävä ihana-ääninen, notkeasti ja sävykkäästi laulava Gabriel Suovanen, jonka hienoa paluuta Savonlinnaan oli ilo kuunnella. Ja Aki Alamikkotervo lienee Suomen oopperalaulajien paras koomikko, aina yhtä hauska.

Matti Hyökin valmentama Savonlinnan oopperajuhlakuoro on takuuvarma instrumentti, niin tälläkin kertaa. Erityisen kauniisti välistä hurjistuen lauloi mieskuoro massiivissa osuuksissaan ja lopun hymnin tunteellisena tulkkina.

Väkivalta ja kuolema läsnä

Kolkosta aihepiiristään huolimatta Kuolleesta talosta on myös bahtinilaisittain humoristinen ooppera. Kansanomaiseen karnevalistiseen huumoriin liittyy aina kuolema. ”Tänään pitää nauraa, vaikka huomenna kaatuisikin”, vitsailtiin talvisodassakin. Väkivalta ja kuolema ovat alati läsnä myös Kuolleessa talossa, jossa vartijat pahoinpitelevät vankeja, ja vahvemmat vangit heiveröisempiä tovereitaan. Tämän kaiken vapautensa menettäneet vangit kohtaavat karskilla huumorilla. Pääsiäisjuhla pantomiimeineen ja ilotytön vierailu vankilassa tuo hienoista lohtua arjen ankaruuteen.

Kuolleesta talosta -ooppera julistaa humaanisuuden ja inhimillisyyden syvää sanomaa ja toivoakin ankarissakin olosuhteissa iskien myös aikamme ongelmiin.

Ylen Teema-kanava lähettää Kuolleesta talosta -esityksen suorana Olavinlinnasta 28. heinäkuuta. Myös Japanin televisio välittää oopperan.