Suomen Senioriliike ajaa puheenjohtajansa, ex-kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sd.) johdolla eläkkeiden korotusta kansalaisaloitteella. Kiljunen oli SDP:n kansanedustaja, kun Lipposen sateenkaarihallitus päätti 90-luvun puolivälissä taitetusta indeksistä osana muiden sosiaaliturvaetuuksien leikkausta.
Kiljunen asiantuntijoineen laskee, että ”jos käytössä olisi ollut palkkaindeksi, niin kaksikymmentä vuotta eläkkeellä ollut keskimääräistä työeläkettä nauttiva henkilö saisi nykyisen 1 550 euron sijasta 2 170 euroa kuukaudessa. Tulotason arvioidaan laskeneen tänä aikana noin 20 prosenttia.
Ote on aidosti populistinen. Ongelma on, että taitetun indeksin palauttaminen ei toteutuessaankaan parantaisi heikoimmassa asemassa olevien eläkeläisten tuloja.
Poliitikoille eläkealoite on enemmän tai vähemmän kuuma peruna.
Noin 100 947 takuueläkeläistä ei hyötyisi korotuksesta mitään. Heidän eläkkeensä on tänä vuonna 766 euroa, asuitpa yksin tai parisuhteessa. Takuueläkkeiden korotukset ovat hallituksen ja eduskunnan näppien alla. Takuueläkeläisten enemmistö on alle 65-vuotiaita eli 61 prosenttia.
Kaikkein pienituloisimmat eläkeläiset eivät kiinnosta
Taitetusta indeksistä käydyssä keskustelussa on pienituloisimmat eläkeläiset unohdettu. Huoli eläkeläisten köyhyydestä on aito.
Pelkän takuueläkkeen varassa elävät eivät hyötyisi taitetun indeksin parantamisesta. Jos halutaan palauttaa pienituloisimpien eläkeläisten asema suhteessa ansiotasoon samaksi, mikä se oli kolmekymmentä vuotta sitten, kansaneläkkeisiin ja takuu-eläkkeisiin pitäisi tehdä lähes 200 euron korotus.
Luku kertoo jälkeenjääneisyyden mittakaavasta. Osittain samassa veneessä ovat pieniä ansioeläkkeitä saavat, joiden eläketuloista kansaneläke muodostaa merkittävän osan.
Suomen eläkejärjestelmä kohteleekin huonoiten juuri pienituloisia eläkeläisiä. Pienituloisten eläkeläisten asema ei ole ollut kuitenkaan politiikanteon keskiössä. Moni heistä on yhteiskunnan hiljaisimpia. Ääni ei kuulu poliittisille päättäjille asti.
Kiljunen myöntää indeksikeskustelun hyödyttävän parempaa eläkettä saavia, mutta hän kuittaa verotuksen hoitavan tämän kuntoon. Ja saavathan hyvätuloiset myös palkankorotuksia, hän kärjistää.
Taitettu indeksi herättää suuria tunteita
Taitetun indeksi nostaminen kärkeen eikä esimerkiksi takuueläkkeen korotuksen ajaminen saattaa olla taktisesti hyvä poliittinen veto. Taitettu indeksi herättää edelleenkin eläkeläisissä syvää epäoikeudenmukaisuuden tunnetta.
Moni laskee – kuten Kiljunen ja Senioriliike lähettämässään tiedotteessa – taitetun indeksi johdosta menetettyjä euroja. Senioriliikkeen aloite on kerännyt yli 84 000 allekirjoittajaa, joten käsittelyraja rikkoutuu kirkkaasti.
Kiljunen on varautunut myös vastaväitteisiin. Hän on kirjoittanut Eläkekatekismuksen. Kysymyksiä ja vastauksia työeläkeindeksistä (2016), jossa hän kumoaa jo ennakkoon vastaväitteitä. Hän ottaa etäisyyttä myös entiseen eduskuntaryhmäänsä, kuten myös muihin eduskuntapuolueisiin.
Eduskuntavaalit ovat viimeistään jo 2019, ja kiinnostavaa onkin nähdä, miten Kiljunen tuolloin toimii.
Palvelumaksut, asumistuki ja lääkekorvaukset parempaan kuosiin
Eduskunta käsittelee Senioriliikkeen kansalaisaloitteen todennäköisesti syksyllä.
Poliitikoille eläkealoite on enemmän tai vähemmän kuuma peruna, josta haluaisi päästä eroon nopeasti. Harva uskaltaa sanoa suoraan, että taitetun indeksin täysimittaiselle korjaamiselle ei löydy poliittista tahtoa.
Nykyistä taloustilannetta on verrattu paljon 90-luvun laman aikaan, jolloin säästösyistä ja ”eläkepommin” pelossa hallitus päätti eläkkeiden leikkaamisesta. Taloustilannetta on pidetty jopa pahempana.
Suurin hätä on pienituloisimmilla eläkeläisillä, joiden toimeentuloon voisi vaikuttaa muun muassa luopumalla hallituksen tekemistä lääkekorvausten ja palvelumaksujen leikkauksista sekä nostamalla asumistukea.
Näihinkään Sipilän hallitus ei suostu tekemään muutoksia.