Lehtikuva/Janek Skarzynski

Nato-maiden, Venäjän ja Ukrainan johto näyttävät olevan täysin tietämättömiä Albert Einsteinin ydinaseaikakauden kategorisesta imperatiivista vuodelta 1946: ”Tulevan ajattelutavan täytyy estää sodat.”

Nato kokoontuu tänään ja huomenna Varsovaan huippukokoukseen, jonka julkilausuttu tavoite on yhteisen puolustuksen ja pelotteen vahvistaminen Venäjän suuntaan. Puolan puolustusministeri Antoni Macierewicz on luonnehtinut huippukokousta historialliseksi: se lähettää selvän ”signaalin” Venäjälle.

Saksassa pelätään kokouksen kiristävän kansainvälistä jännitystä. Liittohallituksen Venäjä-asioiden koordinaattori Gernot Erler (SPD) varoitti sodan vaarasta. ”Näin ei voi jatkua. Me tarvitsemme hätäjarrun, ennen kuin on liian myöhäistä”, hän totesi.

Münchenin turvallisuuskonferenssin puheenjohtajan Wolfgang Ischingerin mukaan sodan vaara on nyt suurempi kuin kylmän sodan kuumina vuosina. Hänen mukaansa Naton Venäjä-strategia ei voi tukeutua vain sotilaalliseen vahvuuteen, vaan toiseksi tukipilariksi tarvitaan dialogi ja paluu asevalvontaan.

Lännen ja idän suhteet ovat Naton Varsovan huippukokouksessa tienhaarassa.

Sapelinkalistelua ja
sotahuutoja

Saksan ulkoministeri Frank-Walter Steinmeierin Nato-kriittinen lausunto herätti kansainvälistä huomiota. Hän totesi: ”Meidän pitäisi välttää tilanteen tulehduttamista sapelinkalistelulla ja sotahuudoilla. Se joka luulee, että symboliset panssarivaunuparaatit liiton itärajalla tuovat lisää turvallisuutta, on väärässä… on kohtalokasta kaventaa katse vain sotilaalliseen ja etsiä parannusta ainoastaan pelotepolitiikasta.”

Konservatiivit katsovat Steinmeierin puheen hajottavan Natoa ja hallitusta. Hänestä tehtiin ”Putinin ymmärtäjä”. Frankfurter Allgemeine Zeitung otsikoi: ”Onko Putinilla syntymäpäivä?”. Lehden mukaan puhe vahvisti ”Kremlissä uskoa siihen, että länsi on taipuvainen myöntyväisyyspolitiikkaan”. Artikkelissa kysytään: ”Puhuiko nyt ulkoministerin sijasta vasemmistoliittoutuman kandidaatti?” Kristillisdemokraattien johtava ulkopoliitikko Norbert Röttgen näki Steinmeierin puheessa ”ennenkuulumattoman syytöksen”.

ILMOITUS

Vihreiden suhtautuminen Steinmeierin puheeseen vaihteli. Johtava vihreä poliitikko Jürgen Trittin antoi tukensa Steinmeierille. Vihreiden europarlamenttiryhmän puheenjohtaja Rebecca Harms piti Steinmeierin puhetta ”vastuuttomana signaalina” Moskovan suuntaan.

Steinmeierin puhe sai positiivisen vastaanoton tavallisilta saksalaisilta, 64 prosenttia antoi sille tukensa. Vain 9 prosenttia saksalaisista tukee Bundeswehrin osallistumista tulevien Nato-joukkojen toimintaan Baltian maissa.

SPD etsii uutta
idänpolitiikkaa

Sosiaalidemokraattien Willy-Brandt-Kreis -yhdistys julkaisi kesäkuussa julkilausuman Euroopan rauha on vaarassa! Pelkona on venäläis-euroatlanttinen suurkonflikti, joka voi johtaa katastrofiin, jos ei kiihtyvää asevarustelun, sotilaallisten provokaatioiden ja sotaretoriikan kierrettä pysäytetä.

”Eurooppalainen rauhanjärjestys on äärimmäisen hauras”, todetaan julkilausumassa. Keskeiset asevalvontasopimukset murenevat. Pysyvä välirikko lännen ja Venäjän välillä johtaisi traagiseen kehitykseen. Ydinaseaikakaudella turvallisuus on jakamaton eli turvallisuutta ei voi rakentaa toisen turvattomuudelle.

Julkilausumassa vaaditaan Saksan hallitusta ajamaan Naton kokouksessa Venäjä-suhteissa paluuta vuonna 1997 solmittuun sopimukseen, ettei joukkoja sijoiteta rajan tuntumaan sekä ennakkovaroitusjärjestelmää ja sotaharjoitusten määrän rajoittamista.

Luottamuksen rakentamiseksi Naton tulisi ilmoittaa, että sillä ei ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Itä-Eurooppaan, olisi luovuttava Puolaan rakennettavasta Yhdysvaltain ohjustorjuntajärjestelmästä ja Yhdysvaltain ja Venäjän olisi neuvoteltava strategisesta vakaudesta, talouspakotteet tulisi vähitellen purkaa, koska Venäjän talouden vahingoittaminen ei edistä rauhaa. Myös Etyjin roolia olisi voimistettava. Lännen ja idän suhteet ovat tienhaarassa.

Yhdysvallat, Nato ja
Saksan kysymys

Naton huippukokouksen päätöksillä on kansainväliselle kehitykselle ja Saksalle suuri merkitys. Steinmeierin puheenvuoron taustalla on huoli Euroopan turvallisuuspoliittisesta kehityksestä ja Saksan ulkopoliittisesta roolista.

Iso kysymys Varsovassa on Naton suhde ydinasepelotteeseen. Venäjän kanssa yhteinen ydinasekontrolli Euroopassa ei ole enää Natolle päämäärä. Päätökset saattavat käynnistää ydinaseiden modernisoinnin.

Yhdysvallat on valmis seuraavien 30 vuoden aikana käyttämään siihen biljoona dollaria. Yhdysvallat sijoittaa 20 uutta B61-12-atomipommia Saksassa olevaan Büchlin tukikohtaan. Niiden yhteinen räjähdysvoima on 80-kertainen Hisroshiman atomipommiin verrattuna. Myös Venäjä kehittää uutta ballistista ohjustyyppiä, joka kykenee läpäisemään Yhdysvaltain ohjuspuolustuksen.

Varsovan kokouksessa on kysymys Saksan ja Venäjän lähentymisestä. Stratfor-hautomon johtaja George Friedman määritteli toissa keväänä Yhdysvaltain ulkopolitiikan pääintressiksi Saksan ja Venäjän, jotka yhdessä ovat ainoa mahti, joka voi uhata Yhdysvaltojen asemaa maailmanpolitiikassa.

Yhdysvaltain pääintressi on estää Saksan ja Venäjän geopoliittinen lähentyminen. Tässä Varsovan ja Washingtonin tavoitteet yhdistyvät. Yhdysvaltojen sotilaallinen läsnäolo Itä-Euroopassa suuntautuu suoraan Venäjää vastaan, epäsuorasti Euroopassa valta-asemaan pyrkivää Saksaa vastaan.

EU:n ja Naton sisällä Puolan linjaa määrittää Venäjä-vastaisuus, Saksan ja Venäjän suhteiden pitäminen etäisenä. Yhdysvallat taas haluaa sitoa Saksan hallitseman Euroopan tiiviimmin transatlanttiseen liittoon. Tavoitteena on estää euraasialaisten kilpailijoiden (Kiina ja Venäjä) nousu. Tämä on myös yksi tavoite TTIP-neuvotteluissa.

Tiivis geopoliittinen allianssi Washingtonin kanssa on Varsovan näkökulmasta vastapaino Saksan valtapyrkimyksille. Yhdysvaltain ja Puolan hallituksen intressit yhtyvät.