Euroopan parlamentin vasemmistoryhmä GUE/NGL on syvästi pettynyt siitä, että EU:n komissio on vesittänyt veronkiertoa vastaan suunnitellut toimet.
Ryhmäpuheenvuoron tiistaina käyttänyt Saksan Die Linken Fabio De Masi totesi Panaman paperien ja LuxLeaksin osoittaneen, että ”jokainen europarlamentin siivooja joutuu maksamaan enemmän veroja kuin Google tai Apple”.
Europarlamentti laati syksyllä oman suosituksensa siitä, miten EU-direktiivillä vastattaisiin OECD:n esittämään suunnitelmaan (BEPS) verojen välttelyn estämiseksi.
EU-komission direktiiviesitys tukee periaatteessa näkemystä, jonka mukaan verot tulee maksaa siellä, missä voitot tehdään.
Parlamentti halusi kuitenkin keskiviikkona tiukentaa direktiiviesitystä useilta kohdilta.
Parlamentin kannan mukaan niin sanotuille ulkomaisille tuloille olisi asetettava 15 prosentin minimiverotustaso. Tämä tarkoittaisi, että jos ulkomaisia tuloja on verotettu tätä alhaisemmalla veroprosentilla EU:n ulkopuolella, tulee erotus maksaa.
Ulkomaisilla tuloilla tarkoitetaan tuloja, joita on verotettu EU:n ulkopuolella ja tämän jälkeen siirretty EU:n alueelle. Näitä tuloja ei yleensä veroteta enää jäsenvaltiossa, jotta tuplaverotukselta vältytään.
Postilaatikkoyhtiöt kiellettäisiin
Parlamentti haluaisi myös rajoittaa korkovähennysoikeutta siten, että vähentää saisi enintään 20 prosenttia verovelvollisen tuloksesta tai enintään 2 miljoonaa euroa sen mukaan, kumpi näistä on korkeampi.
Parlamentti vaatii, että veroparatiisivaltioista laadittavalle mustalle listalle otetaan myös ne unionin omat jäsenmaat, jotka toimivat verokeitaina.
Parlamentti kieltäisi postilaatikkoyhtiöt ja haluaisi jäsenmaille yhteisen yhtenäisen yritysveropohjan. Se haluaisi yhteisen menetelmän efektiivisen veroasteen laskemiseksi kussakin EU-maassa, jotta eri EU-maiden efektiivistä veroasteita voitaisiin vertailla paremmin.
Veronkiertodirektiivin voimaantulo edellyttää EU:n jäsenvaltioiden yksimielistä hyväksyntää.
Panaman papereista valiokunta
Euroopan parlamentti päätti keskiviikkona perustaa Panaman paperit -tietovuotoa tarkastelevan tutkintavaliokunnan. Valiokunnan tehtävänä on tarkastella väitteitä rahanpesuun, veronkiertoon ja veropetoksiin liittyvien EU-sääntöjen rikkomisesta ja sääntöjä sovellettaessa tapahtuneista hallinnollisista epäkohdista.
Valiokuntaan tulee kuulumaan 65 jäsentä, ja sen toimikausi kestää 12 kuukautta.
Vastaava valiokunta toimii jo selvittämässä LuxLeaksin esille nostamia asioita.