Saifur Aziz Shamseer

Pintaa syvemmältä

Maailman muslimien valmistautuessa maanantaina alkavan paastokuukauden ramadanin viettoon länsimaissa mediat ja ajatushautomot varoittavat voimistuneesta terrori-iskujen uhasta.

Yhtenä pontimena yltyneelle pelolle on islamistijärjestö Isisin tiedottajan Abu Muhammad al-Adnanin nimissä julkaistu nauhoite, jossa kalifaatin kannattajia kehotetaan ramadanin aikana pyhään sotaan ristiretkeläisiä ja vääräuskoisia vastaan Euroopassa ja Amerikassa.

Ramadanin aikana ei saa haastaa riitaa, kiroilla, puhua pahaa toisista eikä tapella.

Institute for the Study of War -ajatushautomon viime viikolla julkaiseman raportin mukaan Isis suunnittelee ramadanin aikana terrori-iskuja Ranskassa pelattavien jalkapallon EM-kisojen kisapaikkojen läheisyydessä. Mahdollisia iskujen kohteita saattaisivat olla myös Notre Damen katedraali Pariisissa tai Kölnin tuomiokirkko Saksassa.

Yksittäisten Isisin kannattajien hyökkäyksiä on syytä pelätä Yhdysvalloissa heinäkuun 4. päivänä vietettävän itsenäisyyspäivän tienoilla.

Muualla maailmassa Isis suunnittelee raportin mukaan itsemurhaiskuja ainakin Turkissa ja Egyptissä sekä pyhiinvaellusmatkalle Mekkaan Saudi-Arabiaan matkustavia šiiamuslimeja vastaan.

ILMOITUS

Mahdollisilla terrori-iskuillaan Isis yrittää kääntää huomion pois tappioistaan ja aluemenetyksistään Syy-riassa ja Irakissa. Iskut länsimaissa lisäävät äärioikeiston kannatusta, mikä puolestaan tekee syrjäytymisvaarassa olevista musliminuorista aiempaa alttiimpia Isisin värväystoiminnalle.

Institute for the Study of War saa rahoituksensa Yhdysvaltojen suurimmilta sotateollisuusyhtiöiltä.

Isisin terroristien saamasta mediahuomiosta huolimatta useimmille muslimeille paastokuukausi on ennen muuta hiljentymisen, itsetutkiskelun, itsehillinnän, hyväntekeväisyyden ja yhdessäolon aikaa.

Vuosittainen paastoaminen on yksi islamin viidestä peruspilarista uskontunnustuksen, rukoilemisen, almujen antamisen ja vähintään kerran elämässä Mekkaan tehtävän pyhiinvaellusmatkan ohella.

Paastokuukauden aikana uskovaisten muslimien ei tule syödä, juoda tai harrastaa seksiä auringonnousun ja auringonlaskun välisenä aikana.

Paastoajan säännöt eivät koske lapsia, vanhuksia, sairaita, matkalla olevia, odottavia tai imettäviä äitejä, tai naisia, joilla on kuukautiset.

Koraanin mukaan paastoamisen tarkoituksena on nimenomaan karttaa pahaa. Näin ollen uskonoppineiden mukaan paaston aikana ei saa haastaa riitaa, kiroilla, puhua pahaa toisista eikä tapella. Paaston aikana ei myöskään tupakoida eikä syödä purukumia.

Päivittäinen paasto päättyy auringonlaskun jälkeen yhdessä ystävien ja perheenjäsenten kanssa nautittavaan iftar-ateriaan. Ateriaan kuuluu yleensä paikallisia perinneruokia, teetä, mehua ja taateleita.

Ramadan osuu tänä vuonna kesä-heinäkuulle, joka on Lähi-idän maissa vuoden kuuminta aikaa. Saudi-Arabiassa lämpötila kohoaa päivällä yli 40 asteen.

Pohjolassa taas ramadania vietetään lähes yöttömän yön aikaan, jolloin paaston pituus voi olla yli 20 tuntia. Napapiirin pohjoispuolella, missä aurinko ei laske keskikesällä ollenkaan, muslimit joutuvat tekemään poikkeuksen paastoajan määritelmään. Norjan Tromssassa uskonoppineet kehottivat paastoamaan Mekan ajan mukaan.

Kesäaikaan osuvan ramadanin aikaan monet muslimit matkustavat Pohjoismaista Turkkiin tai muihin muslimienemmistöisiin maihin, joissa paastoaminen on helpompaa, kun lähes kaikki ihmiset ympärillä paastoavat. Ramadanin aikaan miljoonat muslimit lähtevät myös pyhiinvaellusmatkalle Mekkaan.

Saudi-Arabiassa paaston noudattamista seurataan tarkasti ja paaston rikkomisesta voi saada raippatuomion tai vankeusrangaistuksen. Saudi-Arabiassa myös ulkomaalaiset työntekijät joutuvat olemaan paastoajan syömättä ja juomatta julkisilla paikoilla.

Iranissa ainakin 500 ihmistä joutui viime vuonna ruoskittavaksi rikottuaan paastoajan sääntöjä. Silti Iranissa vain harvat todella paastoavat. Työpaikoilla on keksitty keinoja syödä ja juoda salaa muilta huomaamatta.

Islam on kristinuskon jälkeen maailman toiseksi laajimmalle levinnyt uskonto. Maailmassa on 1,6 miljardia islaminuskoista, noin viidesosa kaikista maailman ihmisistä.

Suurin osa muslimeista elää muualla kuin Lähi-idän maissa. Eniten islaminuskoisia on Indonesiassa (220 miljoonaa), Pakistanissa (190 miljoonaa), Intiassa (180 miljoonaa), Bangladeshissa (147 miljoonaa), Nigeriassa (80 miljoonaa) ja Iranissa (77 miljoonaa).

Seitsemänneksi eniten islaminuskoisia on Egyptissä, joka on väkirikkain Lähi-idän arabimaista.

Kaikista maailman muslimeista kolme prosenttia asuu Euroopassa, heistä eniten Venäjällä (14 miljoonaa), Azerbaidžanissa (9 miljoonaa), Saksassa (4,8 miljoonaa), Ranskassa (4,7 miljoonaa) ja Iso-Britanniassa (3 miljoonaa).

Euroopassa on kolme muslimienemmistöistä maata: Albania, Azerbaidžan ja Kosovo. Koko Euroopan väestöstä kuusi prosenttia on muslimeja.

Suomessa asuu arviolta 65 000 islaminuskoista, mikä vastaa hiukan yli yhtä prosenttia väestöstä.