Räppäri-lauluntekijä Karri Miettinen alias Paleface on yksi viikko sitten ilmestyneellä Dylan suomeksi -albumilla esiintyvistä artisteista. Levyllä suomalaismuusikot esittävät Bob Dylanin kappaleita suomeksi.
– Olisin loukkaantunut, jos mua ei olisi kysytty mukaan, Miettinen nauraa.
Hän päätyi levylle viiden vuoden takaisen tribuuttikonsertin kautta. Tapahtumaa puuhannut Wentus Blues Bandin Robert Hagnäs ryhtyi kehittelemään ideaansa pidemmälle. Syntyi ajatus albumillisesta Dylan-käännöksiä.
Monet innostuivat suunnitelmasta, mutta kaikki eivät.
– Huomasin, että Dylan oli joillekin niin tärkeä, ettei alkuperäisiin kappaleisiin haluttu koskea tai ainakaan kääntää niitä suomeksi, Hagnäs kertoo.
Vaikka tekijät lopulta löytyivät, kesti vuosia saattaa albumi valmiiksi. Pisin aika meni odottamiseen: hankkeelle oli saatava Dylanin edustajien hyväksyntä. Hagnäsin oli toimitettava tarkat kuvaukset levylle valituista kappaleista ja niiden sovituksista. Suomennetut tekstit oli myös käännettävä englanniksi.
– Mutta tämä levy oli tehtävä, albumin tuottanut Hagnäs painottaa.
Dylan-levy ei ole Suomessa täysin ennenkuulumaton tapaus. Miettinen muistuttaa, että yksittäisten suomennosten lisäksi jo 1970-luvulla ilmestyi Dylan-käännöksiä sisältänyt albumi, Nuuskamuikkunen soittaa ja laulaa Bob Dylania (1976).
– Levyn takana oli Tampereen musakuvioissa vaikuttava Nuuska eli Timo Ulkuniemi, Miettinen kertoo.
Jotain Dylanin raskaasta perinnöstä vihjaa se, että uutta käännösalbumia piti odottaa neljäkymmentä vuotta. Hagnäsiä ja Miettistä projekti ei kuitenkaan pelottanut. Heille se oli tapa osoittaa kunnioitusta.
– Dylan kuuluu musiikilliseen sivistykseen. Hän on vaikuttanut niin paljon suomalaiseenkin rocklyriikkaan, ajatellaan vaikka Davea, Juicea ja Hectoria, Miettinen sanoo.
Asioita ihmisten tietoisuuteen
Miettinen suomensi ja tulkitsi itse levylle vuonna 1963 julkaistun Masters of Warin, joka sai nimen Kuoleman kauppiaat. Asekauppaa kritisoiva kappale sopi hänelle kuin nakutettu.
– Mua kiinnostaa asekauppa. Se on hämärää aluetta Suomessakin, vaikka ymmärtääkseni laki kieltää aseiden myymisen sotaakäyviin maihin. Silti Suomi myy aseita Saudi-Arabiaan, joka pommittaa Jemeniä, ja Israeliin, jonka toiminta Länsirannalla tiedetään.
Miettinen näkee tehtävänään saman kuin Dylan viisikymmentä vuotta sitten: lauluntekijän on nostettava ihmisten tietoisuuteen asioita ja niiden välisiä yhteyksiä. Myös siksi Kuoleman kauppiaat oli selvä valinta.
– Yksi ongelma asekaupassa on, että kun diilit on tehty, ei voida enää kontrolloida sitä, minne aseet lopulta päätyvät. Esimerkiksi osa lännen Gaddafia vastustaneille Libyan kapinallisille pumppaamista aseista on päätynyt Boko Haramille.
Sanoma säilynyt
Hagnäs ja Miettinen ovat yhtä mieltä siitä, ettei Dylanin musiikki ole juuri vanhentunut. Vaikka toukokuun 24. päivä 75 vuotta täyttänyt artisti ei ole esiintyjänä enää ärhäkämmillään, on kappaleisiin vangittu sanoma säilyttänyt teränsä. Aika, jossa elämme, pitää Masters of Warinkin teeman ajankohtaisena.
– Tällä hetkellä maailmassa taitaa olla 57 sotivaa valtiota, Miettinen muistuttaa.
Mutta Dylan on paljon muutakin kuin ihmiskunnan omatuntona kuutamokeikkaileva protestilaulaja. Joillekin hän on suuri runoilija, toisille rockin huomattavin visionääri. Osalle taas merkitsevät eniten Dylanin hitit ja rakkauslaulut. Hagnäsin ja Miettisen mielestä parasta Dylanissa onkin hänen valtava repertuaarinsa ja muuntautumiskykynsä.
– Dylanin tuotanto aukeaa niin moneen suuntaan, mutta silti se kaikki kuulostaa vain ja ainoastaan häneltä itseltään. Siinä on loputtomasti ammennettavaa, Miettinen sanoo.
Dylan suomeksi (Ramasound) ilmestyi 20.5. Dylan suomeksi -konsertti 4.9. Savoy-teatterissa.