Jarmo Lintunen

Köyhyyden pitäisi taittua, mutta sen sijaan köyhyysriski laajenee hallituksen päätösten seurauksena.

Yhä useampaa suomalaista uhkaa köyhyysriski. Tämä on jäänyt vähälle huomiolle. Sipilän hallitus tuottaa säännöllisesti heikennyksiä, jotka yksittäisinä asioina ovat taloudellisesti rankkoja.

Köyhyys ilmiönä uhkaa jäädä entistä enemmän marginaaliin: ikään kuin ei olisi edes varaa puhua köyhyydestä.

Euroopan komission alkuvuodesta julkaiseman maaraportin mukaan köyhyysriski Suomessa kasvaa. Vuonna 2014 köyhyysriski kosketti yli 900 000 ihmistä. Köyhyysriski lisääntyi viime vuonna. Sen alkaen hallitus on tehnyt monia leikkauksia, jotka heikentävät pienituloisimpien toimeentuloa.

Vajaa kolme prosenttia väestöstä kärsii vakavasta aineellisesta puutteesta.

Esimerkiksi lasten päivähoito-oikeuden rajaaminen toisen vanhemman ollessa kotona vaikuttaa kielteisesti. Päivähoidon varhaiskasvatuksesta ja sosiaalisista suhteista hyötyisivät juuri lapset, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Palkkojen jäädytys ja pienet palkankorotukset leikkaavat suoraan kulutusta.

ILMOITUS

Pitkäaikaistyöttömillä iso riski

Suuri joukko työttömiä on tipahtanut työmarkkinatuelle, joka hädin tuskin riittää elämiseen. Pitkittynyt työttömyys johtaa väistämättä köyhyyteen, jos itsellä ei satu olemaan säästöjä tai puolisolla varaa elättää.

Euroopan komissio arvioi monen pitkäaikaistyöttömän ajautuvan työvoiman ulkopuolelle. Tällä hetkellä jo 130 000 on ollut yli vuoden työttömänä. Jo muutaman kuukauden työttömyyden jälkeen työhön pääsy vaikeutuu olennaisesti.

Yhteiskunta saa kalliin laskun puuttuvista työpaikoista. Jo tuhannen ihmisen pysyvä syrjäytyminen työmarkkinoilta maksaa 20 – 40 miljoonaa euroa bruttokansantuotteen menetyksenä.

Ikääntyvät naiset vaarassa köyhtyä

Riskiryhmään kuuluvat myös ikääntyneet ja erityisesti ikääntyneet naiset. Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto (EAPN-Fin) ja Suomen sosiaali- ja terveysjärjestö (SOSTE) huomauttavat, että monet hallituksen toimenpiteistä voivat lisätä vanhuusiän köyhyyttä, kun se on viime vuosina laskenut.

Vajaa kolme prosenttia väestöstä kärsii vakavasta aineellisesta puutteesta. Heillä ei ole varaa maksaa vuokraa, sähköä, vettä tai pitää asuntoaan tarpeeksi lämpimänä. Yllättäviin menoihin ei ole rahaa. Kalasta tai lihasta voi haaveilla puhumattakaan matkustamisesta tai lomista.

Syrjäytymisen siivellä terveys- ja sosiaaliset ongelmat lisääntyvät. Tämän myötä korjaavien palvelujen tarve kasvaa.

Köyhyyden ehkäisy unohtunut

SOSTE ja EAPN-Fin muistuttavat hallitusta, että Suomi on sitoutunut Eurooppa 2020-strategiaan. Tämän tavoitteena on vähentää köyhyysvaarassa elävien ihmisten määrää 150 000 vuosien 2010 – 2020 aikana.

Mitä tapahtuu? Köyhyys lisääntyy. Suurimmaksi huoleksi on noussut keskiluokan heikentyvä toimeentulo. Köyhyyttä ja keskiluokan ahdinkoa ei pidä asettaa vastakkain. Keskiluokasta voi liukua köyhyyteen, jos kurjistetaan sekä köyhien että keskiluokan elämisen edellytyksiä, kuten hallitus tekee.

Hallituksen kuritustoimet eivät vielä näy komission maaraportissa. Ennakoida voikin, että köyhyys- ja syrjäytymisriski kasvaa tänä ja ensi vuonna.

SOSTE ja EAPN-Fin vaativatkin hallitukselta muun muassa sosiaaliturvaetuuksien tason korottamista. Myös työllisyysmäärärahojen leikkauksista tulisi luopua ja lisätä määrärahoja palkkatukeen ja starttirahaan.

Hallituksen pitäisi ymmärtää koulutuksen investointiluonne ja perua suunniteltuja koulutussäästöjä.