Lehtikuva/Martti Kainulainen

”Valinnanvapaus on muuttumassa julkisten palveluiden hallitsemattomaksi yksityistämisprojektiksi.”

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo vertaa sote-uudistusta 1990-luvun Venäjän ryöstökapitalismiin. Yhteisesti omistetut varat yksityistettiin oligarkkien käsiin. Myöhemmin tätä on perusteltu tarpeella estää vanhan vallan paluu.

Nyt Suomessa uudistus siirtää vallan sote-palveluiden järjestämisestä kunnilta maakunnille ja palveluiden rahoituksen valtiolle. Hallitus ei halua antaa kunnille enää mitään roolia sote-palveluissa, vaan se aikoo torjua vanhan vallan – eli kuntien vallan – paluuta valinnanvapaudella, Hiilamo kirjoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen blogissa .

Professori Mats Brommelsin johtaman valinnanvapaustyöryhmän uuden tuotantotavan malleissa jokaisessa maakunnassa toimii terveys- ja hyvinvointikeskuksia, jotka arvioivat asiakkaiden palvelutarpeita. Kaikissa tapauksissa merkittävä osa sote-rahoista kulkisi näiden keskusten kautta eli Hiilamon mukaan niistä tulisi sote-tuotannon uusia valtakeskuksia.

”Siinä missä Venäjällä pelättiin kommunistien paluuta, Suomessa halutaan estää vanhan sote-vallan valuminen takaisin kunnille kieltämällä niiltä kokonaan sote-palveluiden tuottaminen. Kunnat eivät voi siis perustaa terveys- ja hyvinvointikeskuksia. Hallitus on linjannut myös, että maakuntien kaikki markkinoilla tapahtuva toiminta on yhtiöitettävä. Tämä koskee suurinta osaa sote-palveluista. Nämä linjaukset supistavat merkittävästi julkista palvelutuotantoa. Yhdessä ne muodostavat sote-palveluiden shokkidoktriinin”, Hiilamo kirjoittaa Naomi Kleinin vuonna 2007 ilmestyneeseen kirjaan viitaten.

Valinnanvapaudelle uusi sisältö

Hiilamon mukaan valinnanvapaus tuli suomalaiseen sote-keskusteluun tarpeesta poistaa avoterveydenhuollon jonoja ja lisätä luottamusta julkisiin sote-järjestelmään.

ILMOITUS

Nyt erityisesti kokoomuksen ajamassa valinnanvapaudessa on kyse aivan muusta kuin muissa Pohjoismaissa tarjolla olevasta mahdollisuudesta valita omaksi lääkärikseen kunnan terveyskeskus, tuttu ammatinharjoittaja tai pieni lääkäriasema, Hiilamo kirjoittaa. Kaikki asukkaat eivät myöskään ole saamassa mahdollisuutta halutessaan käyttää yksityisiä lääkäriasemia kuten työterveyshuollon asiakkaat nyt tekevät.

Sen sijaan Hiilamon mukaan sote-valmistelussa olevat linjaukset tarkoittavat valtavaa julkisen sote-tuotannon ulosmyyntiä suurille yksityisille yhtiöille. Seurauksia hän pitää arvaamattomina.

”Valinnanvapaus on muuttumassa julkisten palveluiden hallitsemattomaksi yksityistämisprojektiksi, jossa pääosaa eivät näyttele asiakkaat, potilaat ja veronmaksajat, vaan suuria markkinoita ja voittoja havittelevat suuret sote-yhtiöt.”

”Hallitus puhuu kauniisti pienistä ja keskisuurista sote-yrityksistä (ei kuitenkaan ammatinharjoittajista). Todellisuudessa suuret ja vahvat toimijat valtaavat markkinat, mikäli nykyiset kaavailut muuttuvat lainsäädännöksi. Suomessa ole muiden Pohjoismaiden tapaan laajaa ja järjestäytynyttä ammatinharjoittajalääkäreiden joukkoa, eivätkä pienet toimijat muutoinkaan kykenisi perustamaan laajaa palvelunarviointia tekeviä terveys- ja hyvinvointikeskuksia”, hän perustelee väitettään.

Hiilamo vaatii sote-uudistuksessa paluuta hallitusohjelman alkuperäiseen marssijärjestykseen, jossa ensin toteutetaan sote-palveluiden integraatio ja vasta sen jälkeen alettaisiin kokeilla valinnanvapauden laajentamista ja tuottajakentän monipuolistamista.