Hallitus julkaisi pitkään odotetun sukupuolten tasa-arvo-ohjelmansa toukokuun alussa. Lähes yhdeksän kuukautta kestänyt valmistelu ei sisältänyt aiemmin tavanomaista kuulemis- tai lausuntokierrosta.
THL:n tutkimuspäällikkö Minna Salmi pitää ohjelmaa historiallisena.
”Ensimmäistä kertaa tasa-arvo-ohjelmien parikymmenvuotisessa historiassa ohjelmassa ei ole suunnitelmia kehittää perhevapaita ja edistää sukupuolten tasa-arvoa lisäämällä isien vanhempainvapaan käyttöä”, Salmi kirjoittaa THL:n blogissa.
Hänen mukaansa nyt katkaistiin pitkä perhepolitiikan linja, joka sai alkunsa 1960-luvun tasa-arvoliikkeestä ja konkretisoitui hallitusohjelmissa ja hallituksen tasa-arvo-ohjelmissa 1990-luvun alusta lähtien.
Juha Sipilän hallituksen mielestä tasa-arvon kannalta suurimpia ongelmakohtia Suomessa ovat ”palkkaerot, sukupuolen mukaan eriytyneet alat ja ammatit, lähisuhdeväkivalta sekä miesten suuret hyvinvointierot.”
Perhevapaiden käytön epätasainen jakautuminen ja siitä johtuva naisten heikompi työmarkkina-asema eivät siis tämän hallituksen määrittelyn mukaan kuulu enää suurimpiin ongelmakohtiin, Minna Salmi toteaa. Hän huomauttaa, että sukupuolten palkkaeron yhtenä selittäjänä on kuitenkin pidetty juuri sitä, että äidit käyttävät valtaosan perhevapaista.
Salmen mukaan yksi maltillinen vaihtoehto olisi pidentää ansiosidonnaisia vapaita kahdella lisäviikolla isyysvapaaseen. Se pitenisi tällöin 54 päivästä viikkoa vaille kolmeen kuukauteen. Hän laskee, että jos kolmannes isistä käyttäisi lisäpäivät – nykyisin isyysvapaata käyttää kolmannes isistä keskimäärin neljä viikkoa – lisäkustannuksia nykyisiin vanhempainpäivärahamenoihin kertyisi 1,8 prosenttia isien keskimääräisen vanhempainpäivärahan perusteella laskien (19 miljoonaa euroa). Jos puolet isistä käyttäisi lisäpäivät, kustannukset nousisivat 2,7 prosenttia vuoden 2014 tasosta.