Lehtikuva/John Macdougall

Greenpeacen julkistaman salaisen aineiston perusteella vapaakauppasopimus heikentäisi ympäristön ja kuluttajien suojelua EU:ssa.

Greenpeace julkisti maanantaina Berliinissä haltuunsa saamat salaiset, EU:n sisäiset TTIP-neuvotteluja koskevat asiakirjat. Ne vahvistavat käsitystä, jonka mukaan Yhdysvallat pyrkii vapaakauppaneuvotteluissa painostamaan EU:ta heikentämään ympäristön, kansanterveyden ja kuluttajien suojelua.

Hollannin Greenpeace laittoi laajan, 248 sivua käsittävän asiakirjavuodon myös internetiin. Suomen Greenpeacen tietojen mukaan aineisto käsittää noin puolet dokumenteista, jotka luonnosteltiin EU:n ja Yhdysvaltain välille kaavaillun vapaakauppasopimuksen eli TTIP:n neuvottelujen 13. kierroksella New Yorkissa viime viikolla.

Asiakirjoissa on esitetty EU:n ja Yhdysvaltain kannat rinnakkain. Niistä on ensimmäistä kertaa luettavissa Yhdysvaltain kanta kolmeentoista neuvottelulukuun.

Greenpeacen mukaan salaisista asiakirjoista saa huomattavasti erilaisen kuvan kuin EU:n komission 12. neuvottelukierrokselta laatimasta julkisesta raportista. Ulkoministeriö julkaisi siitä suomenkielisen tiivistelmän viime viikolla.

Julkinen raportti on myös se tiedon taso, joka on ollut europarlamentin jäsenten saatavilla.

ILMOITUS

Yhtiöt valmistelemaan lakeja

Salaisista papereista käy ilmi, että Yhdysvallat vaatii yhtiöidensä pääsevän jo valmisteluvaiheessa vaikuttamaan EU:n päätöksentekoon.

Yhdysvaltain kannan mukaan EU:n on ilmoitettava etukäteen amerikkalaisille yhtiöille kaikista yritysten toimintaan vaikuttavista sääntelyhankkeista. EU:n on pystyttävä osoittamaan, ettei asioita voi ratkaista sääntelyn sijasta vapaaehtoiselta pohjalta.

Vuodetuissa asiakirjoissa ei ole EU:n noudattamaa varovaisuusperiaatetta, jonka mukaan mahdollisesti vaarallisten aineiden riskejä säädellään ennen tuotteiden tuloa markkinoille. Sen sijaan on omaksuttu Yhdysvaltain kanta, jossa käänteisesti tuotteen – esimerkiksi hormonilihan tai GMO-kasvien – riskejä voidaan säädellä vain jälkikäteen, jos ne voidaan tieteellisesti osoittaa vahingollisiksi.

Isku sääntelylle

Yhdysvallat vaatii, että elintarviketurvallisuutta säädeltäisiin TTIP:ssä YK:n maatalousjärjestö FAO:n kriteerien mukaan. Tämä heikentäisi EU:n nykyistä sääntelyä.

Greenpeacen mukaan esimerkiksi torjunta-aineiden jäämiä koskevissa säädöksissä FAO:n linja on 44 prosentissa aineista löysempi kuin EU:n. Suunnilleen samanlainen se on 40 prosentissa ja tiukempi 16 prosentissa.

Vastaava ero on myös kosmetiikan sääntelyssä. EU:ssa on kielletty 1 308 kemikaalia kosmetiikassa, Yhdysvalloissa 11. EU on kieltänyt eläinkokeet kosmetiikkateollisuudessa, Yhdysvallat ei.

Pariisin ilmastosopimuksesta huolimatta ei kauppapolitiikan kytkentä ilmastopolitiikkaan ole löytämässä tietään TTIP:iin. Lisäksi esimerkiksi öljyhiekan kaltaisten fossiilisten polttoaineiden sääntely olisi vuodettujen asiakirjojen mukaan kiellettyä.

Investointisuoja

Kiistellyimpiä kysymyksiä TTIP:ssä on investointisuoja. Arvostelijoiden mukaan se antaisi amerikkalaisille yhtiöille oikeuden vaatia Euroopan valtioilta korvauksia, jos maiden sääntelymääräykset vaarantaisivat yhtiöiden tulevat voitot.

Julkisuudessa EU:n komissio on sanonut ajavansa kiistojen ratkaisuun riippumatonta tuomioistuinta. Vuodetuissa papereissa ei tästä näy merkkejä.

Yhdysvallat vaatii riitojen ratkaisemiseen välimiesoikeuksia. Muista kauppasopimuksista saatujen kokemusten mukaan niissä kiertävät juristit, joiden tausta on suuryrityksissä.

Muuan yksityiskohta asiakirjoista kertoo, että Yhdysvallat uhkaa estää eurooppalaisen autoteollisuuden kilpailuaseman parantamisen Yhdysvalloissa, jos EU ei helpota Yhdysvaltain maataloustuotteiden pääsyä markkinoilleen – eli löysennä torjunta-aineita, hormonilihaa ja GMO-tuotteita koskevia määräyksiään.

Aitous puntaroitu

Suomen Greenpeace kertoo, että Greenpeace Hollanti sekä Rechercheverbund NDR, WDR und Süddeutsche Zeitung, maineikas tutkimustyön kollektiivi, ovat tekstien aitoudesta vakuuttuakseen analysoineet niitä ja verranneet niitä olemassa oleviin asiakirjoihin.

Rechercheverbundiin kuuluu joukko saksalaisia mediajulkaisuja, jotka ovat uutisoineet muun muassa Edward Snowdenin tietovuodon ja Volkswagenin päästöskandaalin.