Jussi Joentausta

”Sipilän hallituksen tekemät ideologiset valinnat johtavat Bangladeshin tielle.”

Kansanedustaja Anna Kontula muistutti Jyväskylässä, että Suomi on rikas maa.

– Meillä on varaa taata jokaiselle riittävä toimeentulo, asunto, terveydenhuolto ja koulutus. Meillä on varaa täyttää kehitysyhteistyösitoumuksemme ja pitää kiinni kansainvälisistä ihmisoikeusnormeista.

Sen sijaan Kontulan mukaan Suomella ei ole varaa rajoittamattomaan finanssikeinotteluun, veroparatiiseihin, sotiin ja ympäristökatastrofeihin.

Erityisesti hän kritisoi hallitusta yhtiöittämisvimmasta, joka uhkaa vaarantaa koko kansallisperintömme.

– Suomen rikkaus perustuu työhön – ei vain meidän työhömme, vaan myös siihen, jota vanhempamme ja isovanhempamme tekivät ennen meitä. Heidän eilinen ahkeruutensa on tänään meidän kansallisvaurauttamme, sen hoidetut metsät, kattava tieverkko ja korkea osaaminen. Niin rikkaita ei meistä kuitenkaan koskaan tule, että meillä olisi varaa hukata tämä perintöosamme, myydä kvartaalitaloudelle Suomen metsät, vedet ja maat, niin kuin Sipilän hallitus nyt haluaa tehdä.

ILMOITUS

Kontulan peräsi kokonaisvaltaista suunnanmuutosta kohti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa, missä talouden valtarakenteet ovat demokraattisia, olemassa olevat resurssit jaetaan oikeudenmukaisemmin ja innovaatioihin, yrittämiseen ja kansalaisyhteiskuntaan investoidaan.

Nyt suunta on päinvastainen.

– Olemme saaneet seurata massiivista yhteisen omaisuuden siirtoa pankeille, suuryrityksille ja varakkaille yksityishenkilöille. Kehityksen voi odottaa lähitulevaisuudessa jatkuvan – lähes jokainen porvarihallituksen uudistus sisältää varallisuuden siirron köyhiltä rikkaille. Köyhyys ja toimeentulon epävarmuus ovat lisääntyneet. Kansainvälinen talouskriisi ja julkisen sektorin vyönkiristykset vievät meitä massatyöttömyyteen, eriarvoisuuteen ja yhteiskunnallisen ilmapiirin koventumiseen.

Kontula varoittikin, että Sipilän hallituksen tekemät ideologiset valinnat johtavat Bangladeshin tielle.

– Näillä leveysasteilla on eläminen sen verran kallista, että halpatyövoiman markkinoille ei kannata yrittää. Sen sijaan, että katsoisimme taakse, on pyrittävä rohkeasti muiden edelle.