Parhaillaan käydään neuvotteluja EU:n ja USA:n välisestä TTIP-vapaakauppasopimuksesta. Sopimus on valtaosalle suomalaisista lähes tuntematon. Europarlamentaarikko Merja Kyllösen (vas.) Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä 79 prosenttia kertoo tuntevansa sopimuksen joko melko huonosti tai ei lainkaan.
Eduskunta linjaa kevään aikana Suomen kannan EU:n ja USA:n välisiin vapaakauppasopimusneuvotteluihin. Euroopan parlamentissa aiheesta on keskusteltu kiivaasti.
Sopimuksen kannattajat odottavat TTIP-sopimuksen luovan kasvua ja työpaikkoja molemmilla puolilla Atlanttia. Vastustajat taas näkevät ongelmia erityisesti sijoittajan ja valtion välisessä riitojen ratkaisumekanismissa eli investointisuojassa (investor-state dispute settlement, ISDS).
Vasemmistoliiton äänestäjät vastustavat TTIP-sopimusta
Näkemyseroja TTIP-sopimukseen syntyy puoluekannasta riippuen. Yli puolet eli 57 prosenttia vasemmistoliittoa äänestävistä vastustaa TTIP-sopimusta. SDP:n äänestäjistä sopimusta vastustaa vain 20 prosenttia. Vihreiden kannattajista 30 prosenttia kannattaa, 28 prosenttia vastustaa ja peräti 42 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.
Kokoomuksesta ja kristillisdemokraateista yli puolet, 55 prosenttia, kannattaa. Keskustaa ja sosiaalidemokraatteja äänestävistäkin vähän alle puolet – 44 ja 43 prosenttia – kannattaa TTIP-sopimusta. RKP:n kannattajista tasan puolet ei ole muodostanut kantaansa asiaan.
Kyllösen mielestä Euroopalla tai Suomella ei ole TTIP:ssä juuri voitettavaa, mutta paljon hävittävää.
– Kyseessä on sekasopimus, joka estää luomasta parempia standardeja työntekijöiden ja ympäristön suojeluun sekä palveluiden palauttamisen julkiseksi tuotannoksi. Yhdysvaltain protektionismia sopimus tuskin edes vähentäisi, Suomen linja on usein naiivi, muut valtiot suojelevat joka tapauksessa talouttaan, kun siitä on heille hyötyä.
– On luvattu kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista, kuinka pienet ja keskisuuretkin yrittäjät sitten pääsevät helposti Yhdysvaltain markkinoille ja elämä helpottuu kaikin puolin. Tässä ruusutarhassa on vain pari muuttujaa, jotka tekevät hommasta piikikästä, Kyllönen muistuttaa.
Investointisuojaa vastustetaan yli puoluerajojen
Selvästi eniten epäilyksiä TTIP-sopimuksessa herättää investointisuoja. Peräti 69 prosenttia vastaajista vastustaa investointisuojan sisällyttämistä TTIP-sopimukseen ja vain 7 prosenttia kannattaa.
– Neuvottelijat ovat tehneet selväksi, että TTIP:tä ei tule ilman investointisuojaa. Suomalaisten suuri enemmistö ei hyväksy sopimusta, eikä päättäjillä ole oikeutta hyväksyä näin isoja asioita kansan tahdon vastaisesti, Kyllönen kommentoi.
Investointisuojan vastustus ylittää puoluerajat. Kokoomuksen äänestäjistä 68 prosenttia ja perussuomalaisten äänestäjistä 85 prosenttia on sitä mieltä, että investointisuojaa ei pitäisi sisällyttää sopimukseen.
Koko sopimuksen kannatus putoaa radikaalisti kaikissa puolueissa, jos investointisuoja sisältyy sopimukseen. Sopimuksen hyväksynnän kannalta investointisuoja on siis kynnyskysymys.
Kyllönen korostaa, että Euroopan ja Yhdysvaltain pitää olla oikeusvaltioita. Hänen mukaansa sellainen yksisuuntainen järjestely ei ole mistään kotoisin, jossa demokraattiset päätökset voidaan viedä oikeuteen mutta valtiot eivät voi käydä oikeutta yrityksiä vastaan.
– Toisaalta oikeudenkäynti on niin kallista, että se tekee TTIP:stä suuryritysten työkalun, vaikka sitä perustellaan nimenomaan pienempien yritysten edulla. Pienillä ja keskisuurilla firmoilla ei ole mahdollisuutta miljoonien oikeudenkäyntikuluihin.
TTIP-sopimuskeskustelu on tuntematon
Kyllösen teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisille TTIP-sopimuksesta käyty keskustelu on melko tuntematon. Yli puolet eli 54 prosenttia vastaajista ei tunne aihetta lainkaan ja 79 prosenttia tuntee sopimuksen joko melko huonosti tai ei lainkaan.
Naiset tunsivat sopimuksen miehiäkin huonommin. Naisista 63 prosenttia sanoo, ettei tunne aihetta lainkaan ja vastaavasti miehistä vajaa puolet eli 45 prosenttia. Vain prosentti miehistä arvioi tuntevansa TTIP-sopimuksen erittäin hyvin.
Ei siis ole ihme, että monella ei ole sopimukseen mitään kantaa. Reilusta vajaa puolet 40 prosenttia vastaajista ei osaa sanoa kantaansa TTIP-sopimukseen. Vajaa neljännes eli 23 prosenttia vastustaa ja 37 kannattaa. Luvut ovat aika samanlaisia tuloista tai asuinpaikasta riippumatta.
Kyllönen muistelee ministeriajan kollegan sanoja Yhdysvaltain vierailun yhteydessä: ”me teemme kaikkemme tukeaksemme oman maamme ja osavaltioiden työllisyyttä. Ja se mikä sitoo Yhdysvaltoja, ei aina sido osavaltioita.”
– Siinäpäs onkin mielenkiintoinen kysymys pohdittavaksi meille jokaiselle. Jos EU tason päätöksenteko sitoo EU:n jäsenvaltiot mukaan sopimukseen, niin sitookohan Yhdysvaltain tekemän sopimus suoraan kaikki osavaltiot mukaan sopimukseen?
Kyselyn toteutti Taloustutkimus. Kohderyhmänä ovat 15–79-vuotiaat suomalaiset. Tuhannen vastaajan otos muodostettiin satunnaisesti Väestörekisterikeskuksen rekisteristä ja kiintiöitiin väestöä edustavaksi iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan.