Viikonloppuna koolla ollut Helsingin Vasemmiston piirikokous ilmaisi tukevansa kaikkia ay-liikkeessä toimivia vasemmistolaisia kilpailukykysopimusehdotuksen hylkäämisessä ja muissa hallituksen leikkauspolitiikan vastaisissa toimissa.
Vasemmiston mukaan työehtojen heikennyksille ja leikkauksille on vaihtoehtoja. Esimerkiksi harmaan talouden takia jää saamatta vuosittain 4–6 miljardia verotuloja ja maksuja. Haitallisia yritystukia maksetaan hallituksen selvityksen mukaan 850 miljoonaa euroa, yhteisöveron palauttaminen 24,5 prosenttiin toisi 800 miljoonaa lisää verotuloja. Kilpailukykysopimuksen hyväksyminen taas merkitsisi kolmen miljardin euron verran maksujen siirtoa työnantajilta työntekijöille ajalla 2017–2020 – samaan aikaan, kun suomalaisilla pörssiyrityksillä oli varaa maksaa tänä keväänä noin 12 miljardia euroa osinkoja.
Suomalaisten palkansaajien sekä pienten ja keskisuurten yritysten asemaa voidaan Helsingin Vasemmistoliiton mielestä parantaa alipalkkauksen kriminalisoinnilla ja ammattiliittojen kanneoikeudella. Ne eivät aiheuta lisäkustannuksia rehellisille ja vastuullisille yrityksille vaan auttavat niitä pärjäämään tiukassa kilpailutilanteessa ja tervehdyttävät yritysten välistä kilpailua.
Helsingin Vasemmistoliiton kevätpiirikokous valitsi äänestyksellä edustajikseen tulevaan uuteen vasemmistoliiton puoluevaltuustoon Suldaan Said Ahmedin, Hanna Mithikun, Anna Vuorjoen, Ilpo Haajan, Anu Suorannan, Mai Kivelän, Henrik Nyholmin ja Mike Pohjolan.
”Sote-uudistus lisää kustannuksia”
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston piirikokouksessa todettiin, että sote-uudistuksen tavoitteena oli alun perin turvata sujuvat ja vaikuttavat palvelut edullisesti kaikille. Nyt hallitus on lähtenyt toiselle tielle.
– Vasemmistoliiton tavoite sote-uudistuksessa on, että ihmiset saavat hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut joustavasti läheltä, mutta Sipilän hallitus on lähtenyt toiselle tielle valinnanvapauden nimissä, sanoo Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja Veli Paasimaa.
– Hallitukselle ei riitä, että suuryritykset tulevat kuorimaan kerman sosiaali- ja terveyspalveluista. Hallitus pakottaa maakunnat huolehtimaan, että tietty määrä palveluista on tuotettava yksityisesti, mikä tarkoittaa väistämättä nykyisten julkisten palveluiden ainakin osittaista alasajoa. Tämä lisää kustannuksia.
Pohjois-Pohjanmaalla sote-palvelut turvataan Vasemmiston mielestä parhaiten myös reuna-alueilla, kun pidetään huoli, ettei hallituksen määrittelemä yksityisten palvelujen minimiosuus leikkaa julkisia palveluja. Sen sijaan sosiaali- ja terveyspalveluita tulee kehittää nykyistä paremmiksi.
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä julkisten sote-palveluiden yhtiöittäminen tulee torjua. On tärkeää, että sote-palvelut ovat demokraattisessa ohjauksessa. Julkisten sote-palveluiden yhtiöittäminen johtaisi siihen, että vaaleilla valittava maakuntavaltuusto ei voisi suoraan päättää sote-palveluiden sisällöstä, vaan sen tekisivät yhtiöiden hallitukset.
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto esittää oululaista kansanedustajaa Hanna Sarkkista vasemmistoliiton ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Piirin puheenjohtajana toimivaa muhoslaista Veli Paasimaata esitetään puoluehallituksen jäseneksi. 49-vuotias Paasimaa on ammatiltaan kirvesmies ja toimii tällä hetkellä Muhoksen kunnanvaltuuston puheenjohtajana.
Piirijärjestö antoi tukensa myös puoluesihteeriksi ehdolla oleville pohjoispohjalaisille Risto Kalliorinteelle ja Niko Peltokankaalle.
Äänestyksessä uuteen puoluevaltuustoon valittiin Hilkka Haaga Oulusta, Sannamari Sala Oulusta, Tarmo Raatikainen Kuusamosta, Niko Peltokangas Raahesta ja Mikko Raudaskoski Oulusta.
”Terveysyhtiöistä yleishyödyllisiä osakeyhtiöitä”
Myös Kainuun Vasemmisto totesi piirikokouksessaan, että se ei hyväksy hallituksen suunnitelmia julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen osakeyhtiöittämisestä. Yhtiöittäminen tekee julkisista palveluista vapaan pelikentän kansainväliselle, veroja kiertävälle terveysbisnekselle, johtaa asiakasmaksujen nousuun ja vie vähäisenkin paikallisen päätösvallan kansalaisten ulottumattomiin, piirikokous totesi.
Jos hallitus ajaa terveyspalvelujen osakeyhtiöittämisen läpi, on Kainuun Vasemmiston mielestä uusia terveysyhtiöitä koskeva laki säädettävä kuten ammattikorkeakouluja koskeva laki. Tällöin terveysyhtiöt olisivat ns. yleishyödyllisiä osakeyhtiöitä, joiden lähtökohtana on, etteivät ne ole liikevoittoa tuottavia eivätkä ne voi jakaa osinkoja. Lisäksi yhtiöitä koskisi julkisuuslainsäädäntö eikä niiden päätöksentekoa voi kätkeä osakeyhtiön sisäiseksi.
Vasemmiston piirikokouksessa pidettiin ihmeellisenä, että hallitus ei ole yhtiöittämislinjauksessaan huomioinut esimerkiksi Kainuun käytännön kokemuksia. Kainuun sote on palauttanut jo kertaalleen ulkoistettuja toimintoja kuten Kuhmon terveysaseman omakseen ja saanut aikaan näin palvelujen parannusta ja säästöjä, kokouksessa huomautettiin.