Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) nosti kehysriihessä työllisyyden parantamisen hallituksen ykköstavoitteeksi. Samanaikaisesti hallitus luo itse sote-linjauksillaan epävarmuutta työmarkkinoille, toteaa JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen.
Kilpailukykysopimusta rakennetaan nyt tilanteessa, jossa hallitus tarjoaa epävarmuutta ja linjauksia, joilla on kaiken positiivisen kehittämisen vastainen vaikutus.
– Työmarkkinoilla tarvitaan nyt luottamusta herättäviä toimia kolmikannan kolmannelta osapuolelta eli hallitukselta. Hallituksen sote-linjaukset luovat horjuvan pohjan työmarkkinoille ja käynnissä oleviin sopimusneuvotteluihin.
Kilpailun oravanpyörään halutaan nyt viedä naisenemmistöinen hoiva- ja hoitotyö.
Hallitus kyvytön suoraan puheeseen
Hallitukselta puuttuu kyky suoraan puheeseen. Nyt olisi aika todeta tosiasiat ja kertoa selkeästi, mihin sote-uudistukselle valittu malli johtaa, vaatii Asara-Laaksonen.
– Hallituksen päätöksellä yhtiöitetään kuntien ja kuntayhtymien hoito ja hoiva. Yhtiömaailmassa vallitsee ”tulos tai ulos” -periaate, jossa muiden hyvinvoinnin eteen tehtävä työ ei ole se tärkein. Tähän kilpailun oravanpyörään halutaan nyt viedä naisenemmistöinen hoiva- ja hoitotyö. Yhtiön pitää tuottaa voittoa, muutoin edessä on väen vähennys tai yhtiön loppu, sanoo Asara-Laaksonen.
Hän epäilee, että miten hallituksen ajamassa, valinnanvapautta ylistävässä jatkuvan kilpailutuksen järjestelmässä kyetään takaamaan eheät työurat ja motivoimaan työntekijöitä kehittämään osaamista.
– Markkinamekanismi ei myöskään tue palveluiden tuloksellisuus- ja kehittämisnäkökulmaa. Kuka ottaa vastuun henkilöstön täydennyskoulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä, jos säännöllisesti toistuvat kilpailutukset vievät pohjan pitkäjänteiseltä työltä?
Tiedossa vähemmän palveluja
Hallituksen lupaus valinnanvapauden lisäämisestä kuulostaa houkuttelevalta. Kuitenkin säästötavoitteissa todetaan, että jokainen ihminen saa tulevaisuudessa vähemmän verovaroin rahoitettua palvelua. Sama linja jatkuu hallituksen sote-linjauksissa.
Alkuvuonna tehty kansalaiskysely kertoo, että suomalaiset arvostavat eniten julkisen sairaalan hoitoa. Raju muutos kohti markkina-ajattelua ja yksityistämistä ei noudata kansalaisten tahtoa.
– Sote-uudistuksessa kansalaisen piti olla voittaja. Kun kansalaisten työpaikat ovat vaarassa ja julkinen palvelu heikkenee, kenen etua hallituksen sote-linja palvelee, kysyy Asara-Laaksonen.