Hallituksen suunnitteleman perustulokokeilun esiselvitys julkistettiin keskiviikkona. Selvitystyöryhmä ehdottaa kokeiluksi 550 euron suuruista perustuloa, jonka päälle rakentuu syyperusteisia etuuksia. 550 euroa vastaa suunnilleen useiden Kelan maksamien perusturvaetuuksien nettotasoa kuukaudessa.
Lopullinen ehdotus kokeilusta valmistuu marraskuussa. Perustuloa kokeiltaneen valtakunnallisella otannalla sekä tietyllä alueella vuosina 2017 ja 2018. Tulokset arvioidaan 2019.
Työryhmä korostaa, että se on suunnitellut perustulokokeilua, ei perustuloa. Ero on usein unohtunut julkisessa keskustelussa.
Perustulokokeilu on pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa yksi sen kärkihankkeista. Kokeilu on yksi niistä toimenpiteistä, joiden tavoitteena on uudistaa sosiaaliturvaa vastaamaan paremmin työelämän muutoksia, muuttaa sosiaaliturvaa osallistavaksi ja työhön kannustavaksi, vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistaa monimutkaista etuusjärjestelmää julkistaloudellisesti kestävällä tavalla.
Puhdas perustulo liian kallis
Työryhmä esittää osittaista perustuloa, koska puhdas perustulo voisi korvata suuren osan tämän hetkisestä syyperusteisesta sosiaaliturvasta. Sen tulisi siksi olla huomattavan suuri, joten malli olisi kallis.
Osittaisessa perustulossa ansiosidonnaiset etuudet jäisivät suurelta osalta ennalleen. Raportin mukaan perustulo ratkaisi väliinputoamis- ja byrokratiaongelmia, mutta ei yksin ratkaise kaikkia kannustinongelmia. Siihen tarvitaan useiden eri sosiaali- ja veropolitiikan osien uudistamista.
Perustulokokeiluun tullee 1 500 henkilöä. Työllisyysvaikutusten selville saamiseksi työryhmä rajaisi sen iän ja tulojen perusteella 25–63 -vuotiaisiin pienituloisiin, joiden keskuudessa työn vastaanottamiseen liittyvien kannustinvaikutusten voidaan ajatella olevan kaikkein suurimmat.
Osittaisen perustulon ongelmana työryhmä pitää sitä, ettei se toisi suurta muutosta nykyiseen järjestelmään, asumistuen kannustinongelmat säilyisivät, taso olisi mahdollisesti liian pieni etenkin yksinhuoltajille ja byrokratiaa säilyisi edelleen, vaikka tukia yhtenäistettäisiinkin.
Etuja taas olisivat etuudelta toiselle siirtymiseen liittyvien viipeiden, väliinputoamisten sekä työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamiseen liittyvien epävarmuuksien väheneminen.
Työryhmän laskelmien mukaan osittaisessa 550 euron perustulossa voittajia olisivat suurin osa yrittäjistä ja maatalousyrittäjistä, palkansaajista ja opiskelijoista. Suurimmalle osalle eläkeläisistä perustulolla ei olisi vaikutuksia. Häviäjiä olisivat työttömät.
Vasemmistonuoret: 930 euroa
Vasemmistonuorten puheenjohtajan Anni Ahlakorven mukaan selvityksessä esitetty 550 euron osittainen perustulo olisi uudistuksen vesittämistä.
– Jos perustulokokeilua ei toteuteta toimeentulon edellytykset turvaavalla täydellä perustulolla, historiallisen uudistuksen tutkiminen jää puolitiehen.
Vasemmistonuoret esittää vastikkeetonta perustuloa, jonka taso on Euroopan sosiaalisen peruskirjan velvoittama vähintään 50 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta. Vuoden 2014 mediaanitulolla summa olisi noin 930 euroa. Lisäksi perustulon rinnalla säilyisi ansiosidonnainen työttömyystuki, työeläkejärjestelmä, tarveharkintainen toimeentulotuki sekä asumiskustannuksien alueellisia eroja tasaava asumistuki.
Ahlakorven mukaan perustulo on suuri uudistus, joka vaatii nykyistä laajempaa näkemystä työstä ja tuotannosta sekä oikeudenmukaisesta tulonjaosta.
– On selvää, että perustulon rahoitus, aivan kuten hyvinvointivaltion rahoitus ylipäänsä, edellyttää myös verouudistuksia. Uudistusten suuruus ei saa kuitenkaan estää kokeilun toteuttamista parhaalla mahdollisella tavalla.
Vasemmistonuorten mukaan vastikkeeton perustulo auttaa ihmisiä sopeutumaan yhä epävarmemmaksi muuttuvaan työelämään, purkaa byrokratialoukkuja sekä sopeuttaa yhteiskuntaa teknologiamurrokseen, jossa ihmisten tekemää työtä tarvitaan vähemmän.